Pikkusisko saapuu kohta?

Kuten tarkkanäköisimmät ovat jo saattaneet huomata, olen tehnyt blogiini joitain uudistuksia. Laitoin sinne jo linkin Sipin kotisivuille ja muutaman Sipin lempinimikin, jotka satuin ohimennen kuulemaan. Minä itse en tosin ole Sipiä vielä tavannutkaan. Myös meillä kotona on tapahtunut joitain pieniä uudistuksia. Isäntäväki kävi hiljattain eläinkaupassa ja toi sieltä meille olohuoneeseen kolmannen häkin ja ruokakupin. Ne on ilmeisesti koosta ja väristä päätellen tarkoitettu jollekin pienelle ja valkoiselle. Isäntäväki toi myös kirpputorilta mukanaan käytetyn maton, joka kuulemma laitetaan pian hienojen mattojen tilalle olohuoneeseen. Mistäköhän he sellaisen idean saivat? Myös vanha lattiarätti, jolla minunkin pentupissoja pyyhittiin, on otettu taas esille ja käyttövalmiiksi. Lisäksi isäntä aikoo nikkaroida vanhasta kenkätelineestä portin makuuhuoneen oviaukkoon. Minä ja Rekku osaamme jo kyllä olla menemättä makuuhuoneeseen, mutta ilmeisesti Sipi ei vielä osaa. Milloinkohan se tulee?

Neljävuotissynttärit!

Ihan tiedoksi vaan, että minä täytän tänään jo neljä vuotta! En siis ole mikään pentu enää. Kylläpäs aika kuluukin nopeasti kun on mukavaa. Niin, ja lahjat saa toimittaa meille tänne Tampereelle. Mielellään jotain syötävää ja lihapitoista. Aamulla sain jo ihan vähän pekonia.

Onnittelut myös kaikille sisaruksille E-pentueesta!

Tässä muutamia tuokiokuvia lenkkien varrelta Tampereella. Isäntäväki on ottanut tavaksi antaa palkkion minulle ja Rekulle silloin kun nousemme erilaisten kivien tai muiden korokkeiden päälle. Mukavahan korkealla on olla, sieltä näkee ja näkyykin paremmin.

Syysyllätys!

Eilen sain kuulla jotain uutta: meille tulee pieni koiranpentu! Pieni valkoinen pentu tulee meille kahden viikon päästä. Silloin pitää olla parhaat matot pois lattioilta ja kaikki pienesineet piilossa. Minä varmaankin laitan kaikki parhaat lelut omaan häkkiini enkä anna pennun ollenkaan leikkiä niillä.

Uskon kuitenkin, että ennen pitkää meistä tulee hyvät kaverit!

Safe Guardiansin leiri

Tänä viikonloppuna minä olin taas kasvattajani kennelin leirillä, ihan niin kuin vuosi sitten. Leiri oli samassa paikassa kuin viime vuonna ja ohjelmakin oli jotakuinkin samanlainen: mukavaa yhdessäoloa, ulkoilua, treenaamista ja pienimuotoinen näyttely. Tietysti leirillä myös syötiin ja nukuttiin hyvin leikin ja harjoittelun lomassa. Ja taas isäntäväki otti paljon valokuvia. Tässä hieman kuvia leiriltä:

Emäntä vie minua treenikentällä. Opimme pari uutta kikkaa.

Treeneissä pitää odotella vuoroaan. Tässä emäni Minto odottelee omaa treenivuoroaan.

Raju raekuuro yllätti kaikki ja värjäsi maan vähäksi aikaa valkoiseksi, kuten valkoistenpaimenkoirien  leirillä sopiikin. Minä olin onneksi sisällä kuuron sattuessa.

Parasta leirillä on ehkä kuitenkin tuttujen tapaaminen - j! jahtaaminen.

Suunnan vaihto...

...ja taas mennään!

Huh, tulipas juostua!

Näyttelyssä pääsin finaaliin, eli viiden parhaan joukkoon.

Ja viides sijahan sieltä tuli! Palkinnoksi sain toisen ruusukkeen komistamaan häkkiäni, ja purkillinen keksejä.

Leirillä oli yhteensä n. 25 valkkaria, mutta kaikki eivät sopineet yhteiskuvaan. Minä jouduin takariviin ja isäntä nosti minut syliin jotta ylipäänsä näkyisin.

Uusilla poluilla

Täällä uuden kodin ympäristössä on paljon kivoja lenkkipolkuja. Tänään kävelimme Peltolammen ympäri. Traktori oli juuri tasoittanut lenkkipolulle levitetyn uuden hiekan, joten siihen jäivät isännän ja minun jäljet vierekkäin.

Olen myös lenkkeillyt Särkijärvellä monena päivänä. Minun tekee koko ajan mieli mennä uimaan, kun se järvi on siinä ihan polun vieressä. Vesi ei ole vielä ollenkaan kylmää.

Ilonan ilona

Olin muutaman päivän hoidossa Lahdessa, kun isäntäväellä oli muuta tekemistä. Lahdessa on aina mukavaa: minulla on melkein koko ajan seuraa ja saan ulkoilla säännöllisesti ja paljon. Oma häkki oli mukana turvapaikkana. Herkkujakin sain ihan riittävästi hoitoemännältä, joka on Ilona, vähän niin kuin minäkin. Kun sitten se oikea emäntä haki minut kotiin, me emme ajaneetkaan kotiin Raisioon, vaan Tampereelle! Vielä kummempaa oli kuitenkin se, että Tampereella oli kaikki tutut kodin tavarat, mutta eri paikoissa kuin ennen! Rekkua ei vielä näkynyt missään, mutta eiköhän hänkin kohta tänne Tampereelle tiensä löydä.