torstai 31. heinäkuuta 2014

Hellekesän uintireissuja

Tänä kesänä helle on todella "hellinyt" meitä. Meidän koirien mielestä helle ei ole ehkä se kaikkein mukavin säätila, mutta jotain hyvää siinäkin on: pääsemme usein uimaan!

Minun mielestäni uinti on ihan kivaa, jos vedessä on jotain noudettavaa. Pikkuhiljaa Sipikin on alkanut noutamaan keppiä, palloa tai jotain muuta kivaa lelua vedestä. Mutta vain silloin, jos minä olen omalla noutoreissullani samaan aikaan. Muuten meille tulee riitaa ja minä saatan vahingossa koittaa hukuttaa Sipin.

Kesän monia uintireissuja on kuvattu, tässä muutama uintikuva:

Tänään kävimme Haunisten altaalla iltauinnilla.

Sipi kahlaili rantavedessä.

Hörpimme vettä pahimpaan janoon.

Kumpikin esitti, ettei uiminen muka kiinnosta niin kauheasti.

Joko olisi aika nousta vedestä?

Maskun hiekkakuopillakin olemme käyneet uimassa monena päivänä. 

Siellä on tosi kirkasta vettä.

Tämä kuva taas on Öröstä alkukesältä.

Ranta oli matala pitkälle.

Minulla oli keppi, jonka Sipikin olisi halunnut.

Kälössä tuli myös uitua paljon.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Elämää koiralaumassa

Isäntäväki lähti viikonlopuksi reissuun, jonnekin Tukholmaan. En ole sellaisesta paikasta kuullutkaan, mutta se on varmaan jossain tosi kaukana. Koska emme voineet lähteä mukaan, toi isäntä meidät kivaan paikkaan hoitoon. Täällä on monta monta samanlaista valkkaria! Ja yksi musta mummeli.

Aluksi minä ajattelin, että pojat on ärsyttäviä, enkä tykännyt yhtään kun ne hännystelivät. Jouduin ärähtämään muutaman kerran, mutta sainpas sentään olla rauhassa.

Sipi sen sijaan nauttii laumaelämästä!




Hän on löytänyt kaverikseen Jäynä-pennun, jonka kanssa paini ja leikki sujuu kuin vanhoilla hyvillä kavereilla.


Olen minäkin löytänyt oman lempparini tästä laumasta, Harmin. Harmi on minun mielestäni poikkeuksellisen kiva poika.

Tässä Sipi poseeraa siskonsa Pihkan kanssa.


 Ja tässä minä ja Jasu, joka oli myös täällä käymässä. Jasu on Oikku-siskoni poika, eli ihan sukulaisia tässä ollaan.

(Kaikki kuvat Mervi Asp.)

torstai 24. heinäkuuta 2014

Paimennushommissa


Sipi kävi sunnuntaina emännän kanssa Somerolla paimentamassa lampaita. Paimennuspäivä oli kasvattajan järjestämä, joten paikalla oli monta tuttua koiraa, mm. Sipin siskot Kuutti, Pihka ja Inja. Pihkahan on vanha tekijä, kokeissakin jo käynyt. Pihkan suoritusta oli mukava katsella.

Sipiltäkin paimennus sujui paremmin kuin viime vuonna. Ensimmäinen kerta meni parhaiten. Sipi keskittyi lampaisiin, eikä niinkään kakan syömiseen.
Toisella kerralla alkoi väsyttää ja oli aika kuumakin. Sipi haukkui lampaille ja meinasi vähän jahdata niitä. Se ei tietenkään käynyt päinsä, ja Sipi palautettiin ruotuun hyvin nopeasti.
Kolmannella kerralla Sipiä ei enää niin hirveästi kiinnostanut, eikä emäntäkään enää tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä. Paimennuskoulun ohjaaja kuitenkin sanoi, että Sipi olisi ihan koulutettavissa tähän lajiin.

Paimennusten välissä Sipi istui kevythäkissä Riesan kanssa odottamassa vuoroaan. 

Myös pieni Jäynä, 15 viikkoa, pääsi kokeilemaan paimennusta toista kertaa elämässään.

Kuuma päivä verotti ja paluumatkalla auton takakontissa oli kaksi hyvin hiljaista siskoa Sipi ja Kuutti.

torstai 17. heinäkuuta 2014

Sipin synttärit

Sipi täytti viime viikonloppuna kaksi vuotta! Tiistaina hän kävi tapaamassa siskoaan Kuuttia pitkän kävelylenkin merkeissä. Tässä kaksivuotiaat sankarit Kuutti ja Sipi poseeraavat kameralle Virnamäenpuistossa.


sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Saaristossa taas!

Viime viikonloppuna päätimme taas lähteä saaristoon matkailemaan. Kokemuksesta voin sanoa, että saaristossa on mukavaa. Sipi ei vielä ollutkaan käynyt Kälössä, sillä edellisestä kerrasta on jo kaksi vuotta, ja silloin seuranani oli Rekku (jo edesmennyt "isoveljeni").

Tässä olemme yhteysaluksen kannella. Kuva taitaa olla tulomatkalta, jolloin oli aurinkoista ja kovin kuuma sää.

Ensimmäisenä päivänä oli sumuista. Kävimme tutustumassa saareen ja sitä ympäröivään viileään ja kirkkaaseen suolaveteen.

Isäntä heitti veteen kepin joka upposi. Sukeltaminen ei ole minun juttuni, joten jäin odottamaan parempaa keppiä.

Uimalahteemme tuli ranskalainen purjevene. Päätimme naapurisovun hengessä siirtyä vähän kauemmas uimaan, sillä Sipillä on tapana haukkua kovin äänekkäästi uimahommien yhteydessä.

Tältä kalliolta kelpasi mennä po(do)lskimaan. Sipi tyytyi aluksi katselemaan vierestä, kun minä hain keppiä isosta altaasta.

Viimein Sipikin uskaltautui kastautumaan.

Mutta minä olen kuitenkin meistä se rohkeampi, ja paljon, paljon parempi uimari.

Saaressa oli hirvittävän paljon punkkeja. Tässä punkkipariskunta on lähtenyt kävelylle poskeani pitkin. Onneksi isäntä nyppi ne pois.

Pihanurmikolla on tilaa painia.

Selkävoitto.

Oviverhon ansiosta saimme tulla ja mennä kuten lystäsimme. Ainakin melkein.

Jalkapallopelin jälkeen kävimme keskiyön uinnilla venevajan luona.

Varjossa on viileämpää poseerata.

Lähtöpäivänä yhteysvenettä odotellessa emme malttaneet pysytellä poissa vedestä. Karkasimme siis uimaan ilman lupaa kaulapannat kaulassa!

Lupa heltisi, kunhan nahkaiset kaulaimet oli poistettu. Olipa mukava loma.