Miniloma St. Peter-Ordingissa

Lähdimme torstaina pienelle lomalle St. Peter-Ordingiin. En tiennyt siitä paikasta mitään etukäteen, mutta lähdin matkaan avoimin mielin.

Perillä hyppäsin ensimmäiseksi hotellihuoneen sänkyyn, koska sehän on sallittua. 

Toivuttuani matkan rasituksista pienen levon jälkeen lähdimme tutustumaan uusiin maisemiin.
St. Peter-Ordingissa vuorovesi-ilmiö näkyy joka päivä ja sen halusimme tietenkin nähdä.

Iltapäivällä oli laskuvesi ja vesi pakeni rannalta melkein silmissä ja sain lisää tilaa juosta. Rannalla ei ollut juuri ketään muita, vaikka keli oli ihan mukava. Nuo pienet pisteet tuolla horisontissa ovat ihmisiä. Tilaa oli siis jokaiselle.
Rannalla oli erikseen alueet koiravieraille ja siellä koirat saivat juosta ja uida vapaana. Toisena päivänä, kun oli aurinkoista, rannalla oli hämmästyttävän paljon koiria. Minä tutustuin muutamiin uusiin kavereihin, mutta eivät ne olleet niin kivoja kuin Sipi.

Isäntä löysi tällaisen hienon kapulan, jolla leikin vedessä ja maalla.

Uiminen oli niin kivaa! Pyysin isäntää heittämään kepin mereen uudestaan ja uudestaan, monta kertaa!

Aallokko oli kova, mutta minä olen kovempi!

Kävelimme vähän syrjemmäs, ja siellä ei ollut mitään vahdittavaa, joten uinnin jälkeen päätin suoda itselleni pienen lepohetken.
Levon jälkeen lähdimme kävelemään hiekkasärkkää eteenpäin. Maata tuli koko ajan enemmän ja enemmän näkyville ja meidän retkestämme tuli pidempi kuin arvasimme. Yhteensä kävelimme koko päivän aikana melkein 20 km.

Päivät oli niin rankkoja, että illat nukuin sängyssä peiton alla ihan kanttuvei. Hotellihuoneen pehmeä sänky oli oikein mukava.

Kolmantena päivänä isäntäväki alkoi pakkaamaan laukkujaan ja arvasin että kotiinlähtö on lähellä. Kävin hotellihuoneen takapihalle makaamaan ja esitin, että jään tänne. 

Sipin suomalainen suvi

Sipi lähti viime viikolla Suomeen viettämään kesää. Pentuja odotetaan syntyväksi viikolla 24 ja sitten Sipi hoitaa niitä noin 8 viikkoa, jonka jälkeen saamme lauman kasaan taas. Moni on kysynyt, tuleeko yksi Sipin lapsista meille, mutta isäntäväki on sitä mieltä että nyt ei ole sopiva hetki ottaa uutta pentua. Sipi varmaan mielellään ottaisi kaikki lapset mukaan, mutta totta puhuakseni minustakin on kiva, ettei tarvitse alkaa kouluttaa uutta penneliä lauman tavoille.

Viime viikolla testasimme Sipin lentoboksia, hyvin mahduimme sinne kahdestaan!

Tällaisessa boksissa Sipi matkusti Suomeen. Lento meni hyvin, vaikka emäntä itki hermostuksissaan melkein koko matkan kun ei saanut olla Sipin kanssa. Sipi matkusti lentokoneen paineistetussa ruumassa. Perillä Sipi saapui boksissaan erikoismatkatavaraosastolle, eikä vaikuttanut yhtään stressaantuneelle. Hän oli vähän janoinen, mutta juotuaan hän tepasteli lentokentällä kuin mitään ei olisi tapahtunut. 

Kasvattaja oli vastassa ja veikin Sipin samantien omaan kotiinsa. Siellä Sipiä odotti iso (mutta tuttu) lauma, ja jo saman illan aikana Sipi oli solahtanut lauman jäseneksi. Siellä se nyt kasvattelee mahaansa ja viettää mukavaa kesää koti-Suomessa. 

Minä olen nauttinut rauhasta täällä kotona. Rehellisesti sanoen minua vähän ahdisti viime päivät kotona Sipin kanssa, kun huomasin että Sipi oli vaisu ja huonovointinen. Isäntäväki kertoi, että se johtuu tiineydestä, mutta ei minusta ollut mukava seurata sitä sivusta. En pidä siitä, että laumassani on puolikuntoisia jäseniä. 

Toisaalta on vähän yksinäistä kun olen laumani ainoa koira. Eilen kävin emännän kanssa Elben rannassa tutun kävelylenkin. Aina kun lähestymme hiekkarantaa, alan kävellä vähän nopeammin, sillä tiedän että rannalla pääsen vapaaksi ja Sipin kanssa juoksemme veteen ja haukumme toisillemme. Nyt kun Sipi ei ollut mukana, koko homma vähän lässähti. Kiirehdin rantaan, mutta sitten en oikein tiennyt kenen kanssa olisin riehunut. Tapasin kyllä yhden pinserin, jolle koitin ehdottaa riehumista, mutta ei se osannut leikkiä samalla tavalla kuin Sipi. 

Poseerasin rahtilaivan edessä iloisena

Sipin sisällä muhii

Sipi kävi tänään emännän kanssa eläinlääkärissä. Siellä hänen vatsansa päälle siveltiin jotain geeliä, ja sitten vatsan päällä liikuteltiin jotain laitetta. Pian eläinlääkäri kertoi emännälle sen, minkä Sipi ja minä olimme tienneet jo pitkään: tiedossa on pentu-uutisia. Eläinlääkäri oli laskenut kokonaista kuusi pentua! Määrästä ei kuitenkaan voi olla lainkaan varma, sillä pennut ovat nyt neljän viikkoa Sipin lyhyen lemmenloman Hollannissa jälkeen niin pieniä, että ne voivat helposti hukkua, tai sama pentu voi vahingossa tulla lasketuksi kahteen kertaan. Jotain siellä kuitenkin muhii, ja se on pääasia. Isäntäväki ja kasvattaja ovat helpottuneita ja ilahtuneita tästä "uutisesta", siis meillehän se oli päivänselvää jo pelkästään hajun perusteella. Tiedämme jopa mikä pennuille tulee nimeksi, tai ainakin sukunimeksi: Safe Guardians!

Tässä kuvassa Sipin mahan sisältä on ympyröitynä yksi pieni pentu.

Orava puussa

Poseerasimme tänään voikukkameressä. Se oli hauskaa, koska poseerauksen jälkeen seuraa aina palkka. 

Hetkeä myöhemmin Sipi bongasi oravan, joka kiipesi nopeasti puuhun. 

Sitä sitten ihmettelimme.

Sipi varmaan ajatteli jäädä odottamaan puun juurelle. 

Joskus kai sen oravan on tultava alas puusta. 

Onneksi meille tehtiin etsimisrata kaatuneen puun rungolle, niin saimme ajatukset pois oravasta.