Synttärijuhlat rannalla

Minä täytin eilen 9 vuotta. Se on aika paljon koiran elämässä.
Juhlimme synttäreitä tänään Lyypekin lähellä Brodtener Steiluferilla.

Siellä oli merellistä ja kaunista. Aurinko paistoi ja lämmintä oli noin 20 astetta. Kävelimme ensin tässä törmällä vähän matkaa ja sitten laskeuduimme rantaan.

Minusta otettiin jokavuotinen synttärikuva. Poseeraan mielellään tällaisen rantamaiseman edessä.

Sain synttärilahjaksi uuden punaisen Hunterin kaulapannan! Sipi sai samanlaisen, mutta petrolinsinisen.

Kun laskeuduimme rantaan, menimme tietenkin heti ensimmäisenä uimaan. Yritimme tutkia kaikki paikat, kuten tämän laiturin, mutta huomasimme pian, että rantaa on niin pitkästi ettemme millään ehdi tutkia kaikkea päivän aikana.

Lähdimme kävelemään eteenpäin. Sipi kävi koko ajan vedessä kahlaamassa ja hörppäämässä.

Minä kävin myös vedessä kastelemassa turkin monta kertaa. Välillä odottelimme isäntäväen evästaukojen päättymistä. Samalla saimme itsekin vähän levätä.

Sipi kuuntelee samaan aikaan kahteen suuntaan, siksi korvat ovat eri asennoissa.

Rantaa oli monta kilometriä ja tapasimme paljon vastaantulijoita.

Uimme tietysti monta kertaa ja haimme vesileluja vedestä. Vesi oli aika suolaista.

Emme hukanneet leluja, vaikka aallokko olikin välillä aika kova.

Lopulta nousimme rannalta takaisin rantatörmälle. Ylhäällä olikin vielä lämpimämpi kuin rannassa, mutta se ei haitannut kun olimme uineet niin monta kertaa jo.

Synttärieni juhlinta oli hyvin hauskaa tänäkin vuonna!

Sadepäivä

Sunnuntai ja sataa vettä. Onneksi eilen teimme pitkän, noin kahden tunnin lenkin. Menimme S-Bahnilla pari pysäkinväliä ja tulimme jalan (eli tassuin) takaisin kotiin. Minä en ollut aikaisemmin mennyt sitä lenkkiä, mutta Sipi on hölkännyt sen emännän kanssa muutaman kerran. Menimme monen puiston läpi ja yhdessä puistossa oli lampi, jossa uimme tietenkin. Onneksi kelluvat vesilelut olivat mukana.
Kotona olin aivan uupunut. Sipi myös, vaikka esittikin energistä.
Tänään olemme enimmäkseen levänneet, koska on sadepäivä. Teimme vain noin tunnin lenkin Volksparkissa. Satoi vettä, niin siellä ei ollut juuri ketään muita. Muutama koiranulkoiluttaja vain.

Stadtpark - uusi aluevaltaus

Tänään kävimme ensimmäistä kertaa Hampurin Stadtparkissa. Meidän ei ole aiemmin tullut mentyä sinne, koska se ei ole ihan tässä lähellä, vaan sinne matkustaminen kestää yli puoli tuntia autolla.

Stadtpark oli kuitenkin ihan kiva paikka. Tietysti aurinkoisena sunnuntaina siellä oli hurjan paljon väkeä, mikä oli vähän ahdistavaa. Siellä ei myöskään ole erillistä koirien ulkoilualuetta kuten useissa muissa puistoissa on, vaan koirille oli samantapainen pieni aidattu alue kuin Suomessa yleensä koirapuistot.

Menimme ensin poseeraamaan Planetariumin edustalle. Se on suosittu kuvauskohde, joten tietenkin mekin halusimme siitä kuvan.

Kävelimme puiston polkuja eteenpäin ja ihmettelimme kaikkea mitä näimme, mm. eilisen Rolling Stones -konsertin jäljiltä purettavaa lavaa, amerikkalaista jalkapalloa, maahockeypeliä ja lampea, jossa uitettiin radio-ohjattavia veneitä.

Pulahdimme myös Ententeichissa, vaikka ei ollutkaan niin kuuma. Lämpömittari näytti vain 18 astetta. Meillä on aina uimahaluja!

Sipiä alkoi vähän hermostuttamaan, kun jouduimme olemaan niin paljon kytkettyinä. Hänellä olisi ollut paljon energiaa juosta ja riehua, mutta puistossa oli niin paljon ihmisiä, polkupyöräilijöitä ja kaikkea hämminkiä, ettemme voineet kulkea vapaina. Tai minä tietenkin voin, koska olen niin cooliainen. Sipi sen sijaan on menettänyt luottotietonsa, kun se on jokusen kerran lähtenyt vaikka kanin tai oravan perään ilman lupaa.

Loppupuolella lenkkiä poseerasimme vielä tällaisen hienon koiraperheen kanssa. Tuo lauma vaikuttaa kyllä aika jäykältä, joten jätimme ne siihen ja jatkoimme matkaa autolle oman isäntäväen kanssa.

Tötteröpää, tötteröpää, vaikea ymmärtää

Maanantaiaamuna emäntä säikähti pahanpäiväisesti, kun Sipin peräpäästä tippui verta. Ensimmäisenä tuli mieleen joku kamala suolistosairaus tai rotanmyrkky.

Ei muuta kuin kesken työpäivän eläinlääkärille. Täällä on onneksi tapana mennä suoraan jonottamaan, eikä tarvitse varata aikaa etukäteen.

Eläinlääkäri totesi onneksi, että kyseessä ei ole mikään kovin vakava vaiva. Sipillä oli vain anaalirauhaset tukossa ja tulehtuneet. Niitä putsattiin ja Sipi sai kipulääkettä ja antibiottikuurin. Hän joutui parin päivän ajan pitämään kauluria eli tötteröä, jottei hän yltäisi nuolemaan pyllyä.

Sipi joutui käymään puhdistuttamassa anaalirauhaset uudestaan vielä tiistaina ja perjantaina, ja kuulemma ensi viikolla vielä kerran. Sen verran pahaksi tilanne oli päässyt menemään. Ei Sipi ollut puhunut kenellekään mitään, että peräpäässä olisi kipua. Kukaan ei tiennyt, että Sipi on lääkärin avun tarpeessa. Paitsi tietenkin minä tiesin, mutta en sekannu toisten henkilökohtaisiin asioihin.

Ensimmäinen tyhjennyskerta oli niin kivulias ja tuskainen, että Sipi huusi suoraa kurkkua. Toisella kerralla meni jo paremmin, kun tulehduskipulääke ja antibiotti olivat jo tehonneet, mutta häntä pelotti niin paljon eläinlääkärissä, että koko tutkimuspöytä tutisi kun Sipi seisoi pöydällä eikä pystynyt hillitsemään jalkojen tärinää.

Toivottavasti ensi viikon kerta jää viimeiseksi. Kauluria ei onneksi ole enää tarvittu, Sipi käyttäytyy ihan normaalisti jo. Hän kävi tänään emännän kanssa juoksemassa 14 km lenkin ja nautti kun pääsi ravaamaan rivakkaa tahtia.