Juhannusretki

Juhannuksena lähdimme retkelle Urpon, Kärsän ja ison ihmislauman kanssa Västerbyhyn.

Sää oli mitä kaunein, mutta tosi kuuma. Onneksi Västerbyssä pääsee koko ajan uimaan ja vilvoittelemaan. Käytimme sen option monta kertaa ja selvisimme hyvin helteestä. Ihmisetkin uivat! Urpo kävi tekemässä uintilenkkejä, varmaan se teki hyvää hänen vanhoille luille ja nivelille. Kärsä oli niin nopea uimari, että minua ja Sipiä alkoi oikein harmittaa, kun emme saaneet häntä millään kiinni. Hän meni kuin kone vedessä!

Taukopaikalla ihmisille oli lämmintä ruokaa ja meille koirille vain järvivettä. 

Isäntäväki oli niin innoissaan retkestä, että he unohtivat kokonaan ottaa meistä kuvia. Vain nämä pari otosta tallentui muistoksi. Onneksi Urpo ja Kärsä saivat monta hyvää kuvaa. 

Kesäkuvia

Kesä tuli ihan vaivihkaa. Yhtäkkiä joka puolella on vihreää ja kaikki kukat kukkii. 

Olen käynyt emännän kanssa iltahölkällä joka viikko. Menemme maaseutureittiä ja välillä pysähdymme katsomaan heppoja.

Minulla on hölkkälenkeillä Villa-tädin vanhat vetovaljaat, vaikken minä kyllä yhtään tykkää vetää. Minä vaan jolkottelen emännän edellä rauhallisesti. 

Sellaisina iltoina, kun minä käyn hölkällä, pääsee Sipi yksityisiltakävelylle. 

Sekin on kivaa. Sipin mielestä on varmasti ihan mukavaa olla ilman minua välillä. 

Aina kun hän tulee kotiin, olen hirveän iloinen jälleennäkemisestä! Minä pussailen Sipiä ja hypin hänen ympärillään, vaikka oltaisiin oltu erossa vain 20 minuuttia. 

Lämpiminä päivinä pääsemme uimaan. Eräänä päivänä kävimme Ramsholmenissa ja se oli ihanaa. Siellä on niin kiva kallioranta, jossa aina uimme. Emäntäkin haluaisi, mutta hän aina unohtaa uikkarit.

Kesäiltojen valo on niin kaunis. 

Auringonlaskussa minun varjoni näyttää isolta pedolta. 

Ylioppilasjuhlissa

Olin lauantaina elämäni ensimmäistä kertaa ylioppilasjuhlissa. Kaikki ihmiset olivat pukeutuneet hienoihin vaatteisiin ja tarjolla oli heille kaikenlaista hyvää ruokaa. Meillä oli oma vesikuppi mukana ja saimme myös normaalia ruokaamme. 

Me käyttäydyimme tosi hienosti. Emme juurikaan riehuneet, paitsi yhden puheen aikana meinasimme alkaa vähän kiehnäämään ja ilmeisesti se jotenkin häiritsi. Hieroimme ihmisten juhlavaatteisiin kauheasti valkoisia karvoja, mutta onneksi kukaan ei suuttunut. 

Myös ystävämme Miska oli siellä. Pidimme toisimme sopivaa välimatkaa. 

Juhlien jälkeen kävimme tutuissa maisemissa Kullaavuorella ulkoilemassa. Minä pääsin koevapauteen, mistä emäntä hermostui ja koko ajan kutsui minua luokse. Meinasin muutaman kerran häippästä, mutta aina isäntäväki sai minut kiinni. 

Hyvä päivä kaikenkaikkiaan! 

Ahvenanmaan-reissu

Viime viikolla emäntä kaappasi meidät autoon ja lähdimme ajamaan kohti Turkua. Oli tosi aikainen aamu. Turussa meidän auton kyytiin tuli myös Nipsu emäntineen. Yhdessä jatkoimme matkaa Turun satamaan ja hyppäsimme laivaan. 

Meillä oli oma ikkunahytti, jossa vietimme aikaa ja katselimme maisemia. Meidän ei tarvinnut kuitenkaan olla laivassa koko päivää, vaan jäimme pois Ahvenanmaalla. 

Maarianhaminassa menimme heti puistoon kävelemään pitkän laivareissun jälkeen. Siellä oli aurinkoista ja lämmintä. 

Kävimme myös ulkoilemassa meren rannalla ja pääsimme uimaankin. Nipsu ei välittänyt kastella tassujaan, mutta Sipi ja minä loiskutimme vettä innoissamme. 

Saaristossa auringonlaskut ovat maagisen kauniita. 

Meillä oli mökki Eckerön saarella. Kävimme tutkimassa kalastajamajoja. 

Olimme myös valokuvassa Käringsundin majakan luona. 

Mökissä Nipsu sai olla sohvalla, mutta Sipi ja minä emme edes yrittäneet. Meillä oli omassa huoneessamme sänky, jolla nukuimme. Sipi mökötti huoneessa melkein koko ajan. 

Ahvenanmaalla oli aivan hirvittävästi punkkeja! Meissä oli joka päivä noin 20 punkkia molemmissa. Onneksi meillä on punkkilääkitys, mutta ovat ne silti ällöttäviä. Ihmiset olivat niistä aivan hysteerisiä.

Mökin terassilla oli tosi lämmin iltapäivällä, kun aurinko paistoi siihen. 

Ennen paluumatkaa kävimme vielä Nåtön luonnonsuojelualueella nauttimassa uskomattomista maisemista.

Kaikkialla oli valkovuokkoja. Pääsimme sielläkin uimaan mereen, mikä olikin virkistävää ennen kotimatkaa laivalla. 

Kun laiva tuli Turun satamaan, kävimme viemässä Nipsun kotiin ja jatkoimme sitten matkaa omaan kotiimme. Paluumatkalla törmäsimme peuraan autolla ja se viivästytti matkaa. Ei käynyt onneksi pahasti, paitsi autoon tuli lommoja. Peura karkasi takaisin metsään, mutta ilmeisesti riistanhoitoyhdistys löysi sen myöhemmin.