keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Steffi Graf

Emäntä on laittanut lelulaatikkoon tennispallon. Se on ehkä paras lelu! Kyllähän se riepukin on tosi kiva, mutta pallo on tämänhetkinen suosikkini. Sitä saa purra niin kovaa kuin jaksaa ja aina leuat ponnahtavat takaisin auki. Lisäksi siinä on mukavantuntuinen karvapinta, joka menee suussa ihanan limaiseksi. Tai siis oli - se karvapinta taisi irrota siitä pallosta ihan vahingossa eikä sitä sitten enää löytynytkään mistään. Enkä minä sille mitään voinut että se meni minun suuhuni - Rekku olisi kuitenkin syönyt sen jos minä en olisi ehtinyt ensin! Isäntä ihmetteli kun vatsani oli hieman sekaisin toissapäivänä. Hän ei vaan tajunnut että se johtui ns. tennisvatsasta (vrt. tenniskyynärpää). Se on varsin yleinen vaiva jos nauttii paljon tennispalloja.


Takapihalta voimme tarkkailla kadulla liikkuvia kaivinkoneita, ihmisiä ja koiria. Mutta jos poistumme portista ilman lupaa saamme kuulla kunniamme!


Kaluttua tennispalloa on syytä vartioida hyvin, sillä se on hyvin suosittu lelu myös talouden muiden koirien joukossa. Taustalla voitte nähdä pallon jota minä en vielä ole ehtinyt käsittelemään.

2 kommenttia:

  1. Taustalla näkyisi olevan myös matto, jota et toivon mukaan ole ehtinyt käsitellä.

    VastaaPoista
  2. Kyllä, se matto on myös suosikkimme. Se on niin pehmeä ja paksu ja tuoksuu eksoottiselta. Isäntäväki tosin rullaa sen aina kokoon kun jäämme yksin kotiin, varmuuden vuoksi. En ole vielä ehtinyt liiemmin suunnitella tuon maton "parantelua".

    VastaaPoista