keskiviikko 31. tammikuuta 2024

Tammikuun kuulumiset

Tammikuussa ei ole tapahtunut juuri mitään erikoista. Ulkona on ollut välillä tosi kylmää ja kaunista, mutta välillä taas vesisadetta ja kurjaa keliä. 

Tässä muutamia kuvia viime viikoilta. 


Loppiaisena oli aurinkoista ja kylmää. Kävin emännän kanssa privaattilenkillä.


Aurinko laski tosi aikaisin ja värjäsi lumihangen vaaleanpunaiseksi. 


Joka paikka oli lumessa ja kuurassa. 


Sadepäivinä Sipi on enimmäkseen lekotellut sisällä ja nauttinut takkatulen lämmöstä. Jäisillä jalkakäytävillä liukastelu ei ole varsinaisesti Sipin lempipuuhaa.


Eräänä kauniina päivänä kävimme jäätiellä Tammisaaren keskustan lähellä. Tämä oli hauska uusi reitti, jonka kävelimme nyt ensimmäistä kertaa.


keskiviikko 10. tammikuuta 2024

Viime vuoden yhteenveto

Viime vuosi oli minulle hyvä vuosi. Täytin 3 vuotta ja olen elämäni kunnossa. 

Tässä vähän muisteluita vuoden varrelta. 

Tammikuussa olimme Urpon ja Kärsän kanssa Paimion koirametsässä riehumassa. Meillä oli hirveän hauskaa. 

Helmikuussa lähdimme Linlon ulkoilualueelle retkelle ystävämme Uunon kanssa. Sää oli mitä parhain ja merinäköala oli huikaisevan kaunis.

Myöhemmin helmikuussa lumet sulivat ja oli kamalat kurakelit. 


Muutama päivä myöhemmin oli taas täysi talvi.


Vietin aikaa takapihalla ja järsin jäistä luuta. 


Maaliskuussa menimme hiihtolomalle Vierumäelle. Nautimme ulkoilusta ja levosta. 

Minä poseerasin Tahko Pihkalan patsaan kanssa. 


Huhtikuussa kävimme Urpon ja Kärsän kanssa bongailemassa muuttolintuja Dagmarin puistossa. Pojat katselevat niitä tuolta taka-alalta. Minä ajattelin, että taivaalle näkee paremmin jos makaa selällään maassa.


Kävimme myös Vartsalassa poikien kanssa. 


Huhtikuussa kävin vielä Matildanjärven kierroksella Nipsun ...


... ja Kumun kanssa. 


Kävimme myös Lahdessa ja Sipi pukkasi minut alas yhteiseltä kiveltä. 


Ja esitti sen jälkeen aivan viatonta.


Toukokuussa kävin Teijolla ravintolassa ihmisten kanssa. 


Ja sen jälkeen menimme Matildanjärven kierrokselle Urpon ja Kärsän kanssa. 


Toukokuussa pääsin toisenkin kerran Teijon kansallispuistoon, tällä kertaa Onnelannummelle Kumun kanssa. 

Kävimme yhdessä virkistäytymässä lenkin jälkeen. 


Toukokuun lopussa oli jo lämpimiä päiviä ja tuntui ihan kesälle, joten lähdimme meren rantaan Kopparnäsiin Kirkkonummelle. 


Merimaisema oli uskomattoman hieno.


Kesäkuun alussa olimme koirahoitolassa yhden yön. Kun tulimme kotiin, koukkasimme paluumatkalla Lohjan kautta ja kävimme testaamassa uuden kivan ulkoilusaaren. 


Sinne mentiin tällaista hienoa siltaa pitkin. 


Heinäkuussa kävimme ulkoilemassa Kopparössä. Sää oli muuten kiva, mutta kesken kaiken alkoi sataa. Onneksi meillä on vedenpitävät turkit.


Saimme evääksi maukkaat kaninkorvat. 
Retki oli tosi hauska, mutta meistä löytyi sen jälkeen tuhottomasti punkkeja. 


Heinäkuussa kävimme myös Urpolassa synttärijuhlissa.


Kyllä kesä on kivaa aikaa, varsinkin jos se saa viettää ystävien kanssa.


Sanoin pojille heippa ikkunan läpi.


Elokuussa tein hurjan 25 kilometrin kävelylenkin Skogbyssä.


Elokuun lopulla kävimme illalla metsäretkellä paistamassa makkarat. 


Ja teimme myöhäisen iltauinnin koko lauman kesken. Kerkesimme takaisin autolle vasta juuri ennen pimeää. Se oli ikimuistoinen uintiretki.


Syyskuu oli lämmin ja kävimme mm. Dagmarin puistossa uimassa. 


Olen aina valmis haastamaan Sipin riehumaan. 


Syyskuussa kävimme myös Matildanjärvellä. Se oli upea reissu.


Lokakuussa treffasimme taas Urpon ja Kärsän Vartsalassa.


Ja minä kävin Siilinjärvellä luonnetestissä.


Marraskuussa oli jo lunta maassa ja kova pakkanen, kun kävimme poikien kanssa Paimion koirametsässä.


Matildanjärvikin oli hiukan jäässä.


Joulukuussa olimme hotellissa yötä. 


Ja joulun vietimme Lahdessa ystävämme Harun kanssa. 



tiistai 2. tammikuuta 2024

Uudenvuoden vastaanotto

Vuosi vaihtui ja me juhlimme ystäviemme Urpon ja Kärsän luona, kuten monesti aiemminkin. Siellä on niin mukavaa, kun ei paukut kuulu. Ja tietysti tarjolla on hyvää seuraa. 

Ensin kävimme ulkoilemassa kipakassa 20 asteen pakkasessa Paimion parantolan luona. Sää oli mitä parhain, eikä minua edes palellut. Meillä kaikilla oli takit varmuuden vuoksi. 


Aurinko paistoi matalalta ja värjäsi kaiken kullanväriseksi.


Kun jouduimme poseeraamaan valokuvia varten, meinasi Kärsän kärsivällisyys loppua. Hän lähti menemään, kun ei valokuvaus tuntunut loppuvan lainkaan. Sipi ja minä otamme tämän homman tosissaan.


Sisällä oli lämmin ja seisojat menivät sohvalle ihan lähekkäin, jottei vain tulisi kylmä. 


Seuraavana aamuna lähdimme aamukävelylle auringonnousun aikaan. Urpo ei halunnut lähteä, joten otimme mukaan vain Kärsän. Oli edelleen tosi kylmä.  

Presidentin uudenvuodenpuheen jälkeen kävimme vielä haukkaamassa happea ennen kuin lähdimme ajamaan kotiin. Urpokin lähti mukaan, mutta hän varmaan totesi että se oli virhe, koska oli edelleen tosi kylmä. Juuri ja juuri maltoimme pysähtyä kuvattaviksi.