Heinäkuun alku on ollut rauhallinen. Helle palasi Keski-Eurooppaan ja meillä on ollut sen takia vähän lyhyempiä ulkoiluja ja vähemmän riehumista. Teemme aina pitkän lenkin aamulla, kun on vähän viileämpää. Viikonloppuisin aamulenkki saattaa kuitenkin olla vähän tavallista myöhemmin ja silloin joudumme joskus pitämään vähän taukoja, ettemme ylikuumene.
Tässä pidämme taukoa kävelykadulla. Onneksi monen liikkeen edessä on vesikuppeja koirille, jotta saamme virvokkeita.
Tässä puistossa saamme aina olla hetken aikaa vapaana ja riehua. Harmi vaan että tuo pentu on aivan pitelemätön, se jaksaisi painia vaikka kuinka kauan ja minä en aina jaksaisi.
Usein aamulenkin jälkeen meissä on siellä sun täällä vihreitä merkkejä, kun painimme ruohikolla.
Viki otti suloisen ilmeen, vaikka hän on aikamoinen pahantekijä kun isäntäväen silmä välttää.
On siinä pennussa minullakin paimentamista. En jaksa sekaantua seinien järsimiseen, mutta jos hän alkaa minua häiritsemään niin annan kyllä palautetta.
Eräänä viikonloppuna meillä oli vieraita Suomesta ja veimme heidät tietysti Teufelsschluchtille. Siellä on aina aika kivaa.
