Matildanjärven kierroksella

Eilisen koirametsäilyn jälkeen lähdimme tänään taas reippailemaan. Suuntana oli Teijon kansallispuisto ja Matildanjärven kierros. Seuraksi tuli Nipsu. Kumun oli tarkoitus tulla myös, mutta hänen emäntänsä sairastui valitettavasti. 

Sää oli aivan upea! Melko kylmä, mutta aurinkoinen ja kirkas. Ei uskoisi millään, että on marraskuu. Varjot olivat kyllä tosi pitkiä.

Minä sain maistaa vapautta ja kuljin ilman remmiä melkein koko lenkin. Olin luottamuksen arvoinen, käyttäydyin aivan nätisti enkä kertaakaan yrittänyt lähteä karkuun. Tässäkin odottelen tuolla puiden lomassa, että kaikki tulevat samaa matkaa.

Matildanjärvi alkaa jäätyä ja rannassa oli paljon mielenkiintoisia hajuja. Jää kantoi minun painoni, kun olen niin kevyt, mutta en kuitenkaan saanut lähteä yhtään kauemmas rannasta. 

Ihmiset kävelivät niin hitaasti - minä olisin jaksanut vaikka juosta täysillä koko lenkin. Tässä risteyksessä suostuin taas vähän odottelemaan muita. 

Pitkospuilla oli välillä vähän ruuhkaa, kun yritimme mahtua kolmestaan kulkemaan. Tässä minä teilaan Sipin ja Nipsun kun tuli vähän kiireinen ohitus. 

Lopuksi tutulla paikalla valokuvaus. Nipsua ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. 

Koska oli niin kylmää, ihmiset eivät tarenneet pitää evästaukoa laavulla. Sen sijaan menimme koko porukalla kyläravintola Terhoon. Siellä oli rauhallista, ja saimme kaikki vähän leputtaa jalkoja ja lämmitellä. Vain ihmiset saivat pizzaa, me koirat vaan nuuhkimme hyviä hajuja lattialta.

Paimion koirametsässä

Lähdimme reippailemaan Paimion koirametsään pitkästä aikaa. Sattui vaan tosi kylmä sää, pakkasta oli noin 10 astetta. Me pärjäsimme hyvin, kun pidimme takkeja autossa. Sipi piti toppatakkia vielä ulkonakin eikä se ollut mummolle yhtään liikaa. Myös Urpo ja Kärsä pitivät takkeja päällä. Vain minä pärjäsin ihan tällä omalla aidolla turkiksellani. 

Ihmislapsi yritti leikkiä meidän kanssa vetoleikkiä, mutta kyllähän sen tietää että me voitamme aina. Varsinkin kun pelaamme kaksi yhtä vastaan. Lopulta aikuiset joutuivat puhaltamaan pelin poikki, koska me emme luovuta ikinä. 

Kärsä parka kyyhötti tuolla puun alla ja tärisi vilusta. 

Grillailuiden ja eväidensyönnin jälkeen oli valokuvauksen aika. Minua alkoi laulattaa kun hassu ihmislapsi meni minun taakseni piiloon. 

Oli niin kylmää, että Kärsän hengitys höyrysi vaikka hän vain istuskeli tuossa. 

Lopulta saimme otettua kunnon kuvat ja pääsimme lähtemään koirametsästä kotiin. 

Meillä oli niin hauska reissu! Kunpa asuisimme lähempänä ja voisimme nähdä poikia useammin. 

Sipin takapäävaivat

Sipillä oli taas takapäävaivoja tällä viikolla. Ei sitä oikein muusta huomannut kuin siitä että hän teki muutaman päivän ajan useita pieniä kakkoja. Jossain vaiheessa emäntä tajusi, että Sipillä on varmaan taas anaalirauhaset tulehtuneet. Siispä Sipi joutui eläinlääkäriin, jossa todettiin että tukossa olivat molemmat puolet. Toinen vain vähän, mutta toinen ihan kunnolla. 

Molemmat puolet tyhjennettiin ja Sipin olo helpottui. 

Seuraavana päivänä olo oli kuitenkin vähän huonompi ja emäntä sai neuvon antaa Sipille kipulääkettä. Takapäätä myös suositeltiin huuhtelemaan lämpimällä vedellä.

Siitä se vointi sitten lähti kohenemaan. Nyt täytyy toivoa, että takapää rauhoittuu eikä anaalirauhaset tulehdu taas. Edellinen kertahan oli elokuun lopussa, eli noin 3 kk sitten. 

Aurinkoinen marraskuun pakkaspäivä

On marraskuu, mutta tänään oli aurinkoista ja pakkasta. 

Jo aamulenkillä aurinko nousi värikkäälle taivaalle.

Me lähdimme käymään Peikkometsässä Västerbyssä. Meidän suosikkijärvi oli jäätymässä, emmekä päässeet edes kahlaamaan. Sammalmättäätkin olivat jäässä. 

Minä kokeilin vähän aikaa olla vapaana ja ihan hyvin se meni. Kunnes emäntä ei enää jaksanut pelätä, että häippäsen jonnekin, ja hän kytki minut taas remmiin. 

Se oli niin hauska retki ja illalla nukutti makeasti. Tämä koirapeti on siirretty takan läheisyyteen ja tässä on ihanaa nukkua, kun takka hohkaa lämpöä vielä myöhään yöllä. Tästä on myös suora näköyhteys isäntäväkeen ja heitä voi vahtia yölläkin. Aamulla näkee heti, koska ihmiset heräävät ja voi heti hakea jonkun lelun suuhun ja riemuita siitä, että on taas uusi päivä.