Joskus tekee mieli vähän piristää arkea. Silloin saatan mennä "ulos syömään". Se tarkoittaa sitä, että lenkillä pistän poskeeni kaikenlaista uutta, mitä polun varrelta sattuu löytymään.
Eilen tein taas niin. Oli niin synkkä sateinen päivä, ja olimme Rekun kanssa yksin monta tuntia kun emäntäkin oli vaan töissä. Iltapäivällä, kun teimme pitkän kävelylenkin, maistelin metsän herkkuja.
Mutta vatsani ei pitänytkään siitä! Yöllä mahassa alkoi kiertää niin paljon, että oli pakko päästä ulos vaikka kello näytti vasta aamuyötä. Pääsin onneksi helpotukselleni.
Ja parin tunnin päästä sama juttu.
Iltapäivällä vatsassa kiersi taas, mutta kukaan ei ollut kotona päästämässä minua pihalle. Onneksi kummitätini tuli päästämään minut pinteestä, ja niin pääsin taas metsään tekemään tarpeeni. Kolme kertaa.
Iltaruuan kanssa sain maitohappobakteereja, jotka toivottavasti rauhoittavat vatsan.
Pitää näköjään vähän suunnitella tarkemmin sitä arjen piristämistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti