


Isot pedot pyöräyttelivät minua maassa monta kertaa, ja kun alustana oli märkä hiekka, minä muutuin valkoisesta paimenkoiranpennusta hyvin, hyvin kuraiseksi paimenkoiranpennuksi. Välillä leikki oli mennä niin hurjaksi, että pääsin syliin turvaan. Sylissä olemisessa on vain se huono puoli, että siinä tulee heti kylmä, varsinkin jos on ensin kasteltu jäätymispisteessä olevalla kuravedellä. Pesuunhan siitä sitten päädyttiin, taas kerran.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti