Minun elämässäni on kolme tärkeää asiaa: metsässä juokseminen (mieluiten vapaana), Sipi ja ruoka. Eniten pidän metsän eläinten jahtaamisesta. Se on kyllä nykyään tehty erittäin hankalaksi, kun en juurikaan saa olla vapaana ulkona.
Toisena listalla on Sipi, minun tärkein esikuvani elämässä. Kaikkein mieluiten haluan olla koko ajan siellä missä Sipikin on. Isäntäväelläkään ei ole niin väliä, kunhan saan olla Sipin kanssa.
Sipi yrittää välillä pitää minulle kuria. Ei siitä yleensä mitään tule, koska olen niin vietävän suloinen, ettei Sipikään voi olla minulle kauaa kärttyinen. Yleensä saan ottaa Sipiltä kepit ja pallot ilman sen suurempia neuvotteluja. Joskus Sipi kyllä suuttuu, jos vaikka härnään häntä liikaa. Silloin hän näyttää minulle hampaita ja pistää minut aivan matalaksi painamalla minut niskasta maahan. Melkein aina innostun sitä vaan, ja pian aloitammekin kauheat painit! Jos tilaa on, lähdemme juoksemaan isoa rinkiä ja vauhtia riittää. Minä otan pitkiä loikkia ja melkein lennän, ja Sipi jahtaa minua innoissaan.
Joskus Sipi kyllä suuttuu minulle ihan kunnolla, ja silloin minun on paras olla aivan litteänä lattiaa vasten liikkumatta ja laittaa korvat luimuun. Joskus käy niin, että minulta lirahtaa pissaakin. Sille en voi mitään, se on jäänne pentuajoilta. Mutta se toimii, koska jos päästän alistumispissan, Sipi ei enää ole vihainen ja antaa minun liikkua taas.
Ja listalla kolmantena on ruoka. Minulla on aina nälkä, oikeasti ihan aina. Jos ei satu olemaan ruoka-aika, saatan syödä ulkona esimerkiksi ruohoa, hiekkaa, multaa tai oikeastaan mitä vain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti