Uuno on vielä niin pieni, ettei hän edes välittänyt siitä että minulla on juuri nyt juoksut. Minä olen itsekin vielä sen verran nuori, etten oikein tiedä mikä näiden juoksujen tarkoitus on.
Illalla isäntäväki kävi kaupungilla syömässä ja Uuno pääsi mukaan. Sipi ja minä odottelimme kotona. Uuno pyöri katuliidussa ja keltaista väriä meni hänen viiksiinsäkin.
Seuraavana päivänä lähdimme porukalla käymään Ramsholmenissa. Se oli mukava lenkki, vaikka näimmekin yhden meitä erittäin uhkaavasti lähestyvän oravan ja jouduimme äänekkäästi komentamaan sen muualle. Siinä rötäkässä hyppäsimme sillalta kaislikkoon ja emännän käsi paiskautui sillan kaidetta päin. Hiukan ihmettelimme itsekin, miten sinne kaislikkoon päädyimme ja minne se orava lopulta ehti kadota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti