Ramsholmenissa

Kävin tänään Ramsholmenissa ulkoilemassa ja pulikoimassa. Sipi ei lähtenyt mukaan tälle lenkille, koska hän on tänäänkin ollut tosi väsynyt. Ei hän olisi jaksanut kävellä näin pitkää lenkkiä.

Minä olin tosi innoissani, kun pääsin pitkästä aikaa Ramsholmeniin. Haistelin kaikkia hajuja ja voin vaikka vannoa, että puistossa oli monta peuraa sekä muita metsäneläimiä. Aiemmin tällä viikolla toisessa metsässä näin hirviemon ja vasan. Ne olivat todella mielenkiintoisia minusta! 

Kävin kahlailemassa emännän kanssa, vesi oli aivan sopivan lämmintä. Join myös samalla, koska onhan vielä kesä ja ilmassakin aika lämmintä.

Olisin voinut uida kunnolla, jos olisin viitsinyt. Tänään minulle kuitenkin riitti kahlailut.

Uusi takapihan terassi

Meillä on uusi takapihan terassi ja nyt voimme kulkea kodinhoitohuoneen ovelta suoraan terassia pitkin olohuoneen ovelle. 

Voimme myös vahtia olohuoneen oven portaalla kahdestaan, kun uusi porras on sen verran leveämpi että mahdumme siihen yhdessä. 

Elokuun ilta-aurinko

On jo elokuu ja ilta-auringon valossa on tunnelmaa. Yhtenä iltana emäntä vei minut keskelle kukkaketoa ja alkoi ottaa valokuvia. 

Yritin ottaa tämän homman vakavasti.

Jossain vaiheessa minua alkoi kyllästyttää, mutta koitin silti keskittyä vielä hetken.

Jouduin myös kuvattavaksi pellonreunassa. Tässä vaiheessa aloin olla jo aivan valmis jatkamaan lenkkiä. Vähän tästä eteenpäin on heppoja aitauksessa ja siellä on aina mielenkiintoisia hajuja. Siitä vähän vielä eteenpäin on lammasaitaus. Ne ovat paljon mielenkiintoisempia kuin valokuvamallina poseeraaminen.

Iltalenkit Västerbyssä

Tällä viikolla olen päässyt kahdesti Västerbyhyn iltalenkille. 
Ensin kävin emännän kanssa hölkkäämässä sadepäivän iltana. 

Ilma oli raikas ja oli kiva juosta poluilla. Kävin uimassakin, ettei minulle tulisi liian kuuma. 

Nautin myös vettä sisäisesti.

Poluilla ja taukopaikoilla ei ollut ketään muita, joten saimme olla aivan rauhassa. 

Sitten toisen kerran lähdin taas autolla Västerbyhyn, ja siellä olivatkin Urpo ja Kärsä! Lähdin heidän kanssaan kiertämään Peikkometsän polun. Oli aika lämmin, joten Urpolla oli viilennystakki. Kävimme myös uimassa koko porukalla, myös ihmiset uivat. Vesi oli lämmintä.

Lisää tällaisia viikkoja minulle, kiitos! 

Sipin kissakaveri

Sipillä on tässä lähialueella uusi kissakaveri. Naapurin kissa on tottunut koiriin, eikä väistä vaikka tiellä tulisi vastaan isojakin koiria. Sipi alkoi kiinnostua tästä tyypistä ja on mennyt monta kertaa tekemään tuttavuutta sen kanssa. Nyt he ovat jo niin hyviä kavereita, että mielellään tervehtivät toisiaan ja hetken aikaa vaihtavat kuulumisia. 
Minä en voi sietää sitä ja nostan aina kauhean metelin jos se (tai joku toinen kissa) tulee vastaan. Mutta jos Sipi on mukana, tämä kissakaveri jää vaan odottelemaan, että pääsee moikkaamaan ystäväänsä. 

Sipi 12 vuotta!

Tänään on Sipin 12-vuotissynttärit! Hän on jo ihan mummoiässä, vaikkei sitä päällepäin uskoisi.

Juhlan kunniaksi menimme Dagmarin puistoon uimaan. 

Sipi ei ole tänäkesänä oikein viitsinyt enää uida kunnolla, mutta hän kahlailee kyllä mielellään. On varmaankin turvallisempaa mennä tassupohjaa, jos ei ole aivan varma omista voimista.

Isäntäväellä oli eväitäkin mukana, mutta ei kylläkään meille vaan pelkästään itselleen. 
Oli kiva retki, ja pääasia tietysti, että saimme juhlia Sipiä.

Sipin kipulääkitys

Sipi täyttää myöhemmin tällä viikolla 12 vuotta, ja hänellä alkaa olla kaikenlaista pientä kipua ja kremppaa.

Sen takia hän kävi tänään eläinlääkärissä ottamassa pitkäkestoisen kipulääkityksen. Kokeillaan nyt, miten se auttaa. Sipi on ollut niin hirveän väsynyt koko kesän, emmekä ole päässeet enää yhdessä pitkille lenkeille. Minä menen kyllä omaa tahtiani omille lenkeille, mutta Sipi tekee lyhyempiä ja omalle kunnolle sopivampia lenkkejä tässä lähialuilla.

Sipi eläinlääkärin odotushuoneessa huolestuneena.

Iltakävely vanhassakaupungissa

Oli niin aurinkoinen ja lämmin ilta, että lähdimme iltakävelylle Tammisaaren vanhaankaupunkiin. Siellä meillä on aina niin hirveästi haisteltavaa, että vaikka lenkki ei olisi kovin pitkä, se kestää kauan ja olemme sen jälkeen aivan poikki. 

Kävelimme pitkin ja poikin kapeita katuja pitkin. Merenrannassa oli ihana raikas tuuli, joka tuoksui niin hyvälle että meidän piti nuuhkia sitä pitkään. 

Sitten jatkoimme kävelyä ja päädyimme lopulta kirkolle, jossa jouduimme valokuvattaviksi.

Onko se nyt sopivaa vai ei, että koirat poseeraavat kirkonportailla? Ei meitä siellä moni nähnyt, mutta nyt kuvat ovat internetissä ja kuka vaan voi nähdä ne. 

Juhannusjuhlat

Juhannusaattona isäntäväki teki koko päivän pihahommia, ja me saimme olla hengessä mukana. Eli loikoilimme nurmikolla ja katsoimme kun he kärräsivät soraa kottikärryillä ja kaivoivat lapiolla hiki hatussa. 

Seuraavana päivänä eli juhannuspäivänä lähdimme kuitenkin juhannusjuhliin Vartsalaan. Siellä näin taas Urpon ja Kärsän. Sipi oli kovana taas ja pisti kaikki ojennukseen haukkumalla äänekkäästi. Minulta lirahti pieni hätäpissa pihalle kun pojat saapuivat. Olin niin iloinen, että olimme taas yhdessä! 

Kävimme vähän kävelyllä kylällä ja rannassa. Oli lämmin keli ja tietysti menimme rannassa myös uimaan ihan kunnolla. Se teki hyvää myös henkisesti, kun alkoi olla aika paljon energiaa. 

Kesäreissu Kolille

Minä pääsin hienolle kesämatkalle Urpon ja Kärsän kanssa! Ajoimme yhdessä Kolille Pohjois-Karjalaan. Sipi jäi kotiin tältä matkalta, koska tarkoituksena oli tehdä patikkaretkiä, eikä Sipi olisi jaksanut. Hän ei ole enää nuori, eivätkä hänen voimat enää riitä samanlaiseen urheiluun kuin minulla. En ehtinyt reissussa kaivata Sipiä niin paljon, koska minulla oli ihanat Urpo ja Kärsä seurana. Ja tietenkin emäntä oli mukana. Sipi oli isännän kanssa kotona.

Mikkelissä pidimme ensimmäisen pidemmän vessatauon. Kävimme pulahtamassa ja juomassa tuossa takana näkyvässä Pitkäjärvessä. Tietysti meistä otettiin kuva matkamuistoksi.

Matka jatkui Outokumpuun, jossa pidimme seuraavan vähän pidemmän tauon. Siellä oli myös kauppatauko, koska aloimme jo olla aika lähellä määränpäätä Kolia.

Perillä me koirat valtasimme sohvan heti! Urpo ja Kärsä nukkuivat toisessa päässä ja minä toisessa. Ihmiset istuivat keittiönpöydän äärellä ja tihrustivat sieltä telkkaria. 

Minua nukutti yöllä todella hyvin, matka oli niin pitkä ja päivä oli ollut tapahtumarikas. 

Seuraavana aamuna lähdimme heti kapuamaan Ukko-Kolille. Maisemat olivat aivan huikaisevat! En ole koskaan nähnyt mitään tällaista aiemmin. Sipi on käynyt täällä Villan kanssa viisi vuotta sitten, ennen kuin minua oli olemassa. 

Kaikki ottivat kuvia edestä ja takaa, minäkin olen monessa kuvassa. Koitin ottaa söpön ilmeen. 

Kolin satamassa menin istumaan tähän. Hieno paikka tämä kansallispuisto kyllä on! 

Eräänä päivänä oli sateisempaa, joten lähdimme autolla käymään Lieksassa. Sinne oli noin tunnin automatka, eli ei kovin pitkä. Siellä tutkimme ensin keskustaa, mutta se oli nopeasti tutkittu.

Kävimme rannassa pitämässä evästauon ja tietysti otimme valokuvia. Minä kahlasin vähän ja join raikasta järvivettä. Minun korvalehdestäni löytyi punkki. Niitä oli kyllä aivan älyttömästi tällä reissulla. Joka koirassa oli varmaan kymmenen joka päivä. Hyttysiä oli myös todella paljon.

Palasimme kansallispuistoon ja kävimme valloittamassa Mäkrän. Maisemat olivat huikeat myös siellä.

Vaikkei ollut hirveän kuumia päiviä, käytin kaikki tilaisuudet uimiseen. Tässä nousen juuri vedestä. Oli ihanan virkistävää viilentää lihaksia raikkaassa vedessä.

Välillä kävelin polun sijasta vieressä kulkevassa purossa. Siinä pysyy tassut koko ajan viileinä ja samalla kun kävelee eteenpäin, voi hörppiä vettä. Se on erittäin kätevää ja tehokasta. 

Iltaisin olimme aika väsyneitä ja lepäsimme mökissä. Ihmislapsi antoi minun välillä katsoa hänen tabletilta ohjelmaa. Minua ei kyllä ihan hirveästi kiinnostanut se, mutta ajatus oli ystävällinen.

Viimeisenä retkipäivänä oli sateista, mutta menimme silti käymään Paimenen polulla. Siellä oli korkeita portaita, mutta eivät ne tietysti minulle olleet ongelma. 

Sitten lähdimmekin jo takaisin kotiin. Olin niin iloinen kun Lohjan ABC:llä pidimme tauon ja yhtäkkiä viereisessä autossa olikin isäntä! Vaihdoin autoa ja isäntä vei emännän ja minut kotiin. 

Kiitos Urpo ja Kärsä hienosta ja ikimuistoisesta matkasta!