Heti kun pääsimme jäälle, alkoi armoton paini ja takaa-ajo. |
Sipi ei jätä minua hetkeksikään rauhaan, vaan juoksee perässäni haukkuen ja kiljuen. |
Rekkua koko touhu kyllästyttää, eikä hän jaksa seurata meidän juttuja ollenkaan. |
Minut on hyvin helppo yllyttää riehumaan. |
Sipi on jo tarpeeksi iso pystypainiinkin. |
Välillä annan Sipin luulla, että olen alakynnessä. |
Tässä asennossa Sipi on suurimman osan ajasta, kun ulkoilemme: etutassut ilmassa valmiina hyökkäämään ja suu auki. |
Sipi hyppäsi kivelle jo mennessä. Yleensä hyppäämme vasta paluumatkalla, kun kuljemme kiven ohi rannassa olevaa polkua pitkin. |
Välillä jolkottelemme. |
Jäällä riittää tilaa. |
Miten niin oranssi turkki? |
Sipi poseeraa. |
Rekku ihmettelee, koska oikein mennään kotiin aamupalalle. |
Olipa teillä hieno päivä. Minäkin olin eilen emännän ja isännän kanssa jäällä. Mutta en jaksa enää riehua niin kovin kuin te. Eikä minulla ole niin hyvää riehumiskaveria kuin teillä. Silti oli kivaa.
VastaaPoistaTerveisin
Bertta-ystävänne
Hei Villa ja Sipi!
VastaaPoistaRiehakas aamulenkki teillä on ollut,
samanlaisia seikkailuita meilläkin on.
www.pihasieni.kuvat.fi
Tuolla on kuvia medän seikkailuista vain kuvia, me valkkarithan osataan
tunnetusti käyttää mielikuvitusta.
Terveisin.Beni,Otto ja Lila
Terve Beni, Otto ja Lila! Kylläpäs teistä olikin hienoja kuvia, tässähän tulee ihan kateelliseksi. Näyttäisi tosiaan olevan samantyyppistä toimintaa sielläpäin - kuten aina kun valkkareita on paikalla useampi kuin yksi!
VastaaPoistaAloitin lukemaan blogia muutama viikko sitten ensimmäisestä päivityksestä aina tähän uusimpaan ja pakko todeta, että kyllä kannatti.
VastaaPoistaJään tosiaankin seurailemaan teidän touhuja! :)
Kiitos kovasti! On aina tosi mukavaa saada uusia lukijoita, ja vieläpä uskollisia sellaisia! Minun seurassani vietetty aika ei koskaan mene hukkaan.
VastaaPoista