keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Hammashuolia

Olen taas elänyt lisänimeni "tapaturmakoira" mukaisesti. Eilen aamulenkillä minun suuhuni alkoi sattua ja haroin tassulla suuta. Emäntä kurkisti sinne ja huomasi, että ikenestä tulee verta. No me kävelimme kotiin ja söimme aamupalan. Sitten emäntä ja isäntä katsoivat suuhun tarkemmin ja huomasivat, että yksi etualahammas on lohjennut niin pahasti, että ydin on näkyvissä. Eipä siinä muuta kuin eläinlääkärille suuta näyttämään. Se oli minusta kovin epämieluisaa. Onneksi olin kuitenkin reipas, sillä eläinlääkäritäti kehui minua rauhalliseksi eikä kuulemma tyypilliseksi valkkariksi (en tiedä, mitä ihmettä hän sillä tarkoitti).
Ensi viikolla menen sitten hampaan poistoon. Kurja juttu, mutta minkäs teet. Hammas on poistettava, ettei se tulehdu. Pahimmassa tapauksessa tulehdus voisi mennä leukaluuhun asti, kun hammas on niin pahasti lohjennut.
Kävimme myös puntarilla - minusta on tullut vaivihkaa hieman tuhti: painoin 30,9 kiloa. Hentoinen Sipi painoi vain 26,3 kg. Rupean laihikselle.

3 kommenttia:

  1. Mitenkähän laihiksesi on sujunut?

    VastaaPoista
  2. Laihdutuskuuri pääsi hyvään alkuun, koska minulle ei sinä päivänä kun hammaslääkärissä annettu syötävää ollenkaan! Sitäpaitsi emäntä totesi, että eläinlääkärin vaaka näyttää liikaa. Minähän olen loppujen lopuksi aivan sutjakka.

    VastaaPoista