Hyvästi Hampuri

Meidän saksalainen kotikaupunkimme Hampuri on jäänyt taakse. Maanantaina kotiimme ilmestyi muuttomiehiä, ja tiistaina kaikki tavaramme oli pakattu muuttokuormaksi, joka lähti Suomeen. Me menimme vielä pariksi yöksi Wedeliin hotelliin, koska isäntäväellä oli asioita hoidettavana Hampurissa.

Koska olimme Wedelissä, päätimme mennä Holmer Sandbergeen ulkoilemaan. Siellähän olemme aiemminkin käyneet, joten reitit olivat tutut.
Pistimme pystyyn kunnon painit!

Wedelistä matka jatkui torstaiaamuna kohti Ruotsia. Ensin menimme laivalla Saksasta Tanskaan ja sieltä siltaa pitkin Ruotsiin. Tanskassa oli tuulista, mutta ulkoilimme eräässä pienessä niemessä kun isäntäväki piti ruokataukoa.

Ruotsissa menimme Markarydiin hotelliin yöksi. Kävimme iltalenkillä samassa paikassa, jossa kesällä pidimme taukoa. Kävelimme pimeällä hiekkarannalla ja vasta jälkeenpäin isäntäväki muisti, ettei Pohjoismaissa koirat saa tulla uimarannoille.

Hotellissa me annoimme isäntäväen nukkua meidän kanssa samassa sängyssä, vaikka se olikin aika ahdasta.

Seuraavana päivänä Ruotsissa kävimme jonkun Metallican entisen basistin muistokivellä. Meistä siinä ei ollut mitään tunteellista, ja aloitimme taas kauheat painit. Taustalla lehmät tuijottivat meitä.

Illalla menimme taas laivaan. Tällä kertaa matka kesti koko yön. Meillä oli aika kova hätä, koska emme olleet useista tilaisuuksista huolimatta kumpikaan suostuneet käymään isolla hädällä kuin aamupäivällä.
Helpotus oli suuri, kun aamulla saavuimme Suomeen ja menimme Turun linnan edustalle aamukävelylle. Siellä oli muitakin koiria laivalta ja kaikilla oli samat tarpeet.

Sitten ajoimmekin Urpon ja Kärsän luokse aamupalalle. Meistä oli ihanaa tavata kavereita! Kävimme yhdessä vähän ulkoilemassa, mutta siitä ei meinannut tulla mitään, kun Sipin ja minun piti haistella kaikkia ojia ja pusikoita niin paljon. Täällä Suomessa kaikki tuoksuu niin erilaiselle.

Kuva M.N.

Nyt me olemme muuttaneet uuteen kotiimme ja asettuneet taloksi. Ihanaa olla Suomessa! Tosin suomalaiset koirat ovat outoja - emme ole saaneet tavata oikeastaan ketään, vaan kaikki kiertävät meidät kaukaa. Ehkä me olemme liian äänekkäitä.