Lepää rauhassa, Sipi

Sipi on poissa. Arvasin jo edellisenä iltana, että aika käy vähiin. Sipi oli kovin väsynyt ja enimmäkseen vain nukkui kodinhoitohuoneen lattialla omalla paikallaan lampaantaljalla. Hän ei kuullut enää juuri mitään ja nukkui hyvin sikeästi monen tunnin päiväunia.

Keskiviikkona emäntä soitti aamulla puhelun eläinlääkärille ja sen jälkeen mikään ei ollut enää ennallaan. Isäntäväki ja Sipi lähtivät autolla eläinlääkäriin, mutta takaisin tuli vain isäntäväki Sipin kaulapannan ja talutusremmin kanssa. Minä juoksin autolle etsimään Sipiä, mutta häntä ei ollut enää. Sipi oli nukutettu ikiuneen. 

Minä muistan Sipin rakkaana ystävänä, joka oli rohkein tapaamani koira.

Hän aina puolusti minua ja laumaa pelkäämättä mitään. Sipi oli hauska ja huumorintajuinen ystävä. Aina kun oli vettä näkyvissä, Sipi halusi kahlaamaan. 

Hän ei ollut niin innokas uimari, mutta kahlaamisesta hän piti kovasti. Hän myös jaksoi väsymättä kaivaa isoja kuoppia rantahiekkaan. 

Toinen Sipin lempiharrastus oli laulaminen. Hän oli pennusta asti kovin äänekäs ja jos hän ei haukkunut, hän tykkäsi esimerkiksi säestää huuliharpun soittoa. Sipi myös rakasti keppejä. Niitä hän kantoi suussaan pitkiäkin matkoja ja lopuksi silppusi ne nurmikolle. Joskus keppimujua tuli nieltyäkin, ja siitä eläinlääkäri antoi huonoa palautetta.

Sipin tassut kävelivät monen monta kilometriä ja elämänsä aikana Sipi liikkui laajalla alueella koko Euroopassa. Eteläisin paikka, jossa hän kävi oli Zugspitzen itävaltalainen puoli. Pohjoisin retki suuntautui Sallan kansallispuistoon. Läntisin paikka oli Hollannissa suuressa koirapuistossa ja itäisin paikka Imatralla. Eniten kilometrejä karttui tietysti ihan arkisilla jokapäiväisillä ulkoilulenkeillä lähimetsissä ja -puistoissa. 

Viime vuoden aikana Sipin askel kuitenkin lyheni ja hidastui. Hän enimmäkseen nukkui omalla paikallaan eikä oikein jaksanut enää seurustella muiden kanssa. Hänen kuulonsa heikkeni niin, ettei hän kuullut enää ovikelloa eikä huomannut, jos meillä kävi joku vieras. Iltaisin Sipi kuitenkin tuli aina olohuoneeseen nukkumaan, kun isäntäväki katsoi telkkaria.

Nyt Sipi on poissa ja lauma on saanut uuden johtajan, minut. Minusta täytyy tulla yhtä rohkea kuin Sipi oli, ja hurjan reipas.