Rottajahti

Toissapäivänä isäntä vei meidät myöhään iltalenkille. Satoi ja oli niin pimeää ja hiljaista, että saimme kulkea vapaana pyörätielläkin. Minä kuljin ensimmäisenä kuten yleensä. Yht'äkkiä tien yli juoksi rotta! Se yritti piiloutua tienreunan heinikkoon, mutta säntäsin perään villisti pomppien. Yritin saada rottaa suuhuni mutta se oli todella vikkelä. Välillä se kiersi minun taakseni ja jouduin tekemään täyskäännöksiä ilmassa, ettei rotta olisi päässyt puremaan tassujani. Rekkukin tuli auttamaan rotanpyynnissä. Säpinää kesti melkein minuutin, mutta lopulta siimahäntä eksytti minut ja katosi maassa olevaan rakoon. En olisi millään halunnut jättää rottajahtia kesken, sillä rotanlihaa en ole vielä maistanut, mutta isäntä käski minut jatkamaan iltalenkkiä tavalliseen tapaan.