Syyslenkki

Käymme Rekun kanssa lenkillä vähintään kolme kertaa päivässä. Koska lenkki on päivän kohokohta, tämä tarkoittaa, että meidän päivässämme on ainakin kolme kohokohtaa. Oikeastaan niitä kohokohtia on paljon enemmän, koska myös ruoan saaminen ja isäntäväen kotiinpaluu ovat aina kohokohtia.

Lenkki on aina paljon muutakin kuin pelkkää kävelyä. Jos puuhaa ei muuten tunnu riittävän, minä olen varsin etevä keksimään paitsi itselleni, myös Rekulle ja isäntäväelle kaikkea mielenkiintoista tekemistä. Voin vaikka kadota jonnekin etsimään sitä vähän parempaa keppiä.

Keppi suussa pitää tietenkin viilettää muiden edelle, että sitä ehtii käydä maaten vähäksi aikaa kaluamaan.

Tästä on selvästi mennyt hollanninpaimenkoira. Aistin gouda-juuston vienon aromin. Rekku syö joskus tämmöisiä - minä en (ainakaan tunnusta). Ai, se ei ollutkaan kakkaa, vaan kuollut rotta. Semmoisia Rekku ei kuitenkaan taida syödä.

Raisiossakin on ruska, ja mukavan viileää lenkkeillä. Toivon kuitenkin lumen tulevan pian, että voin kadota maastoon vieläkin paremmin talvisen suojavärini turvin.