lauantai 16. helmikuuta 2013

Suolijärvellä

Teimme tänään pitkän kävelylenkin Suolijärvellä. Siellä on mukava luontopolku, joka kulkee ihan rantaa pitkin.
Polulla oli tungosta, kun me kaikki halusimme kulkea rinnakkain. 

Sipi seikkaili polun ulkopuolellakin ja hyppeli edestakaisin. Se ei pysynyt paikoillaan hetkeäkään. 

Minuakin kyllästytti odottaa muita. Voisimme Sipin kanssa mennä edeltä, tulkaa te muut sitten kun ehditte. 

Sipi aina vaani minua joka mutkassa. Minä en ollut huomaavinanikaan. 

Jouduin taas pistämään pennun kuriin. 

Sipi oli vain iloinen kun sai minun huomioni hetkeksi. 
Lumi vaan pöllysi kun kuritin Sipiä.

Sipi irvisti.

Sipi yritti irrottaa itselleen jääpalaa.

Odotin, että Rekku repisi tuon kepin irti kaatuneesta puunrungosta, jotta voisin varastaa sen häneltä. Se on helpompaa kuin irrottaa keppi itse.

Lopuksi alkoi jo tulla hämärää ja päätimme ottaa kunnon painit koko porukalla ennen autoon hyppäämistä.

Minä olin Rekun kimpussa ja Sipi minun kimpussa.

Rekku harvoin viitsii painia meidän kanssa, siksi tämä oli erityisen hauskaa.

Kyllä me vielä pärjäämme vanhalle herralle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti