Seuraavaksi Viki joutui eläinklinikalle Trieriin. Siellä asiaa tutkittiin tarkemmin ja Vikille määrättiin antibiottikuuri. Sekään ei valitettavasti auttanut ja kolmannella käyntikerralla Viki rauhoitettiin ja nenästä otettiin kuvat ja nenäonteloon tehtiin tähystys. Sen tuloksista ei ole vielä tarkkaa tietoa, koska koepalojen vastauksissa kestää vähän aikaa.
Tässä Viki on juuri lähdössä kotiin klinikalta. Hän oli vielä aivan tokkurassa ja nenä oli hellänä kun sitä oli ronkittu. Jalassa oli vielä side kanyylin jäljiltä.
Sieraimesta valui vähän verta vielä seuraavanakin päivänä, mutta se ei kuulemma ole vaarallista vaan johtuu vain siitä että nenäonteloa on tutkittu.
Minä olen koittanut lohduttaa Vikiä parhaani mukaan. Suostuin jopa nukkumaan hänen kanssaan samassa pedissä yöllä, mutta häivyin siitä heti kun huomasin että emäntä tuli meitä katsomaan.
Päivällä olimme hetken aikaa yhdessä sohvalla.
Seuraavana aamuna Viki oli jo paljon pirteämpi. Hän ulisi tuttuun tapaan ja riemuitsi uudesta päivästä. Me otamme nyt vähän rauhallisemmin tänään, mutta pian Viki saa jo olla normaalisti ja voimme tehdä tavanomaiset lenkit.



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti