Sipi toimistolla ja tikkien poisto

Tänään on ollut vauhdikas päivä. Lunta on tullut aamusta asti ja metsät on ihan pullollaan uutta lunta. Mihinkään ei voi mennä tarpomatta uudessa, pehmeässä lumessa vatsaa myöten. Minusta se on aivan mahtavaa!

Isäntä käytti meidät aikaisin aamulla pihalla, niin aikaisin, että silloin taisi oikeastaan olla vielä yö. Onneksi emäntä vei meidät herättyään pitkälle aamulenkille Särkijärven rantaan. Painimme Sipin kanssa lumessa läkähdyksiin asti.

Iltapäivällä emäntä tuli kotiin ja haki Sipin. Ne menivät emännän työpaikalle koko iltapäiväksi. Sipi hurmasi ihmisiä koko ajan. Aina joku uusi ihminen tuli ihastelemaan ja silittämään. Kaikki sanoivat, että Sipi on niin nätti ja suloinen. Tottahan se on!

Illalla oli vielä ohjelmaa: minulle oli varattu aika tikkien poistoon. Etukäteen oli hieman epäselvää, annanko poistaa tikkejä ilman rauhoitusta, koska tikit olivat aivan silmäkulmassa. No, huoli oli turha! Nojailin emäntään ja pysyin rauhallisena. Eläinlääkäri sai tikit poistettua ja minä vain istuin paikoillani. Niin hieno koira minä olen!
Silmään jää pieni kauneusvirhe, mutta muuten se on parantunut hyvin. Ompeleet oli kuulemma hyvin laitettu ja silmän toiminta säilyy entisellään. Kyyneleet pysyvät silmän sisällä eikä silmään törrötä karvoja. Loppu hyvin, kaikki hyvin!