torstai 7. helmikuuta 2013

Kiltin tytön syndrooma

Minä olen viime aikoina kärsinyt kiltin tytön syndroomasta. Rekku on aivan kauhea sika välillä (uros kun on) ja Sipistäkin on tullut vähän vallaton. Kumpikin on välillä niin kauhean tuhma ja tottelematon, että minua ahdistaa.
Ulkona lenkillä Rekku ja Sipi huitelevat menemään kuuntelematta lainkaan isäntäväen ehdotuksia reitistä tai vauhdista. He viilettävät omia polkujaan ja tottelevat jos heitä sattuu huvittamaan.
Minä sen sijaan olen aina isännän ja emännän näköpiirissä enkä tee luvattomuuksia.
Minusta kai päätettiin kasvattaa kiltti ja rauhallinen, enkä saa enää niin paljon huomiota. Rekun ja Sipin saama huomio on suureksi osaksi negatiivista, mutta huomiota yhtäkaikki. Minä olen huomaamaton ja helppo koira.
Rekun ja Sipin tottelemattomuus ahdistaa minua. Siitä johtuen olen saanut monena iltana lenkkeillä ilman Sipiä ja välillä jopa ilman Rekkuakin. Se on minusta hyvä. Silloin minä saan kaiken huomion, eikä minua ahdista enää.

1 kommentti:

  1. Hei Villa
    Ikävä kuulla syndroomasta. Nyt on tiedossa vähän lääkettä siihen. Olet tulossa ensi viikolla tänne meille Ilon ja Mufan hoivaan ja vielä ihan omin päin. Koetamme pitää sinut huomiomme keskipisteessä ja eiköhän syndroomat ala sulaa. Muista ottaa mukaan omia leluja.

    Mufa

    VastaaPoista