Suolla oli ihanaa! Minä hieroin turkkiani auringon karhentamaan lumeen.
Taukopaikalla ihmiset söivät eväitä ja minä tarkistin, mitä edellisiltä retkeilijöiltä oli pudonnut maahan.
Pitkän ja hartaan kerjäämisen jälkeen mekin saimme palaset nuotiolla paistettua makkaraa.
Tässä kuvassa näyttää siltä kuin kerjääminen meinaisi ottaa voimille, mutta tiedoksi vaan että jaksan kyllä kerjätä vaikka kuinka kauan. Aurinko vain häikäisi niin kovasti, että jouduin välillä pitämään silmiä melkein kiinni.
Paluumatkalla kannoimme vuorotellen tällaista isoa karahkaa. Se oli todella hyvä keppi!
Kävelimme välilllä polkua, josta oli edellisen kerran kävellyt hirvi. Näimme sen sorkanjäljet lumessa ja lähdimme seuraamaan jälkiä. Emme kuitenkaan nähneet hirveä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti