Pennut viikon vanhoja

Minun pentuni ovat nyt noin viikon vanhoja. Niiden silmät eivät ole vielä auenneet eivätkä ne tee oikein muuta kuin nukkuvat ja syövät. 

Aluksi hoidin niitä kasvattajan makuuhuoneessa, sängyn viereen tehdyssä pentuaitauksessa. Mutta sitten otin tavaksi mennä päivisin kasvattajan sänkyyn nukkumaan ja joskus vein sinne pentujakin. Siitä kasvattaja ei tykännyt, ja siirsi pentulaatikon ja minut alakertaan.

Perjantaina olin alakerrassa hoitamassa pentujani, kun kuulin eteisestä tuttuja ääniä! Isäntä ja emäntä olivat tulleet minua katsomaan! Olin aivan onnessani ja esittelin pentuja ylpeänä. Ne eivät kyllä olleet seurallisella tuulella, nukkuivat vain. 

Sitten isäntä ja emäntä veivät minut pienelle kävelylenkille ja mikä parasta - mukaan tuli Sipi! Sipi oli autossa mukana, mutta hän ei oikein voinut tulla sisälle tapaamaan kasvattajan laumaa ja minun pentujani. Se olisi ollut aivan hirveä kaaos ja kaikille hankalaa. 

Kävelyllä Sipi haisteli minua monta kertaa huolellisesti. Varmaan hän muisti, millaista se on kun synnytyksen jälkeen takapäästä voi valua verta ja muita nesteitä vielä monta viikkoa. Lisäksi tietysti tuoksun pennuilta ja maidolta. 

Minusta oli niin ihanaa nähdä isäntäväkeä ja Sipiä! Kun tulimme takaisin lenkiltä, meinasin ensin hypätä auton kyytiin Sipin kanssa. Sitten muistinkin, että minullahan on ne pennut enkä halua jättää niitä. Menin siis kiltisti takaisin kasvattajan luokse ja suoraa päätä takaisin pentulaatikkoon.  

Sillä välin kun minä olen ollut pentukuplassa, Sipi on tehnyt vaikka mitä hauskaa. 

Hän kertoi minulle, että hän on ollut sukujuhlissa Lahdessa ja Paimiossa, sekä tehnyt ainakin yhden kivan iltakävelyn Tammisaaren vanhassa kaupungissa. Olisipa ollut kiva olla mukana! 

Lisäksi ennen tapaamistamme Sipi oli käynyt lentokentällä hurmaamassa ihmisiä ja vastaanottamassa isännän pitkältä reissulta.