Isännän kanssa Römerpfadilla

Perjantaina saimme kivan yllätyksen, kun isäntä tuli tänne! Oli kaunis ja lämmin päivä, joten lähdimme katsomaan auringonlaskua Petersbergin kukkulalle. 

Pidimme taukoa viininviljelysten välissä ja lekottelimme lämpimällä nurmikolla. Hurmasimme samalla muutamia ohikulkijoita.

Seuraavana päivänä menimme taas Römerpfadille katsomaan luolaa. Oli lämmin päivä jälleen, joten joimme vettä kaikista puroista. Siellä on myös hauska lähde, josta pulppuaa kirkasta pohjavettä. Viki ei vieläkään ole ymmärtänyt, miten kivaa vedessä lotraaminen on, joten hän tyytyi vain maistamaan vettä. Minä sen sijaan kastelin tassut kunnolla ja varauduin kuumaan lenkkiin. 

Tällä kertaa kävimme linnanraunioilla sisällä. Viimeksi emme menneet raunioille, mutta kyllä olisi kannattanut. 

Sieltä oli hyvät näköalat ja paljon hyviä tuoksuja. Linnanraunioiden vieressä oli Biergarten, jossa pidimme takaisin tullessa tauon; isäntäväki otti kylmät juomat ja mekin saimme vettä. 

Kävimme tällä kertaa myös Genovevahöhlen näköalapaikalla ja minä hyppäsin vahingossa ensin tuonne kiven päälle. Emäntä melkein sai sydänkohtauksen kun hän säikähti niin paljon. Tuosta on kymmenien metrien pudotus maahan, mutta en minä tietenkään aikonut pudota sieltä. 

Sitten menimme vielä käymään Klausenhöhlenin luolassa. Ensin isäntäväki meni sinne itsekseen ja me odottelimme tässä ulkopuolella, mutta sitten mekin saimme mennä luolaan.

Emme kylläkään kiivenneet tikkaita, mutta muuten tutkimme kaikki paikat. Siellä oli ihanan viileää, kun oli niin lämmin päivä. 

Retki oli kaiken kaikkiaan onnistunut, ja erityisen kivaa oli se että isäntä oli mukana.