Eilen vietettiin keskikesän juhlaa eli juhannusta. Meille tuli kotiin muutamia ihmisvieraita sekä ihanat Urpo ja Kärsä. Minä olin niin iloinen, kun näin Urpon! Hän on kaikista rakkain kaverini. Seurasin Urpoa koko ajan joka paikkaan ja nuolin hänen suunpieliään.
Sipi sen sijaan ei ollut kovinkaan innoissaan vieraista, vaan nosti kauhean mekkalan kun vieraat ajoivat pihaan. Mutta onneksi Sipikin lopulta rauhoittui ja rentoutui.
Kärsä ei edelleenkään ole kovin innoissani minun seurastani, mutta kyllä hän sentään sietää minua jo. Olimme vieraiden kanssa sisällä ja pihalla. Minä näytin Urpolle ja Kärsälle meidän ulkolelut ja luut.
Illalla, kun vieraat olivat lähteneet kotiin, kävimme vielä Kullaanvuorella iltakävelyllä. Siellä oli rauhallista ja aurinkoista.
Pääsin ensimmäistä kertaa kesälomareissuun. Isäntäväki pakkasi auton täyteen tavaroita ja me hyppäsimme Sipin kanssa takakonttiin. Oli todella kuuma päivä, ulkona oli noin 30 astetta lämmintä.
Nyt on todella kuuma kesä, niin kuuma ettei ulkona oikein voi lenkkeillä päiväsaikaan.
Onneksi tässä meidän lähellä on kiva koirien uimapaikka. Menimme sinne eilen illalla uimaan. Minä en ollut vielä koskaan uinut kunnolla, niin että tassut eivät yllä pohjaan. Eilen kuitenkin innostuin, kun näin miten kivaa Sipillä oli. Katselin vähän mallia, mitä hän tekee ja sitten aloin vain matkia.
Isäntäväki heitti meille ensin vesileluja, jotta menisimme kauemmas rannasta. Yhtäkkiä osasin uida! Kauhoin tassuilla kovasti ja pääsin eteenpäin yhtä nopeasti kuin Sipi! Tykkäsin uimisesta tosi paljon!
Isäntäväki huomasi, että minä osaan uida ihan oikeasti. He ottivat lelut pois ja patistivat meidät uimaan muuten vaan. Sekin oli kivaa! Minä tein pienen uimalenkin ihan itsekseni ja Sipi myös. Sitten menimme rantaan ja isäntäväki kävi myös uimassa.
Kylläpä oli kiva iltalenkki kuuman hellepäivän päätteeksi.
Lauantaina emäntä ja minä lähdimme kahdestaan matkalle. Emäntä pakkasi reppuun omien tavaroidensa lisäksi minulle ruokakupin, ruokaa ja pienen patjan, jolla saatoin nukkua. Isäntä vei meidät juna-asemalle ja sitten matkustimme emännän kanssa kahdestaan Espooseen Leppävaaraan. Siellä vaihdoimme junaa ja jäimme kyydistä Kirkkonummella. En ollut aiemmin ollut junassa, mutta se meni ihan leppoisasti, vaikka samassa vaunussa oli muitakin koiria ja luultavasti ainakin yksi kissa matkahäkissä.
Juna oli onneksi ilmastoitu, sillä ulkona oli todella kuuma.
Kirkkonummella menimme erään ystävän kotiin, ja siellä oli kaksi kissaa! Minä ihmettelin niitä hyvin paljon, mutta toisen kanssa teimme sitten tuttavuutta alkujännityksen jälkeen. Kissa jopa yritti hieman puskea minua, mutta en lainkaan ymmärtänyt mitä se tarkoittaa, joten väistin. Toisen kissan kanssa emme tavanneet läheltä, koska se ei kuulemma ole aina niin ystävällinen vieraille.
Juuri kun olin asettunut taloksi, kyläpaikkaan tuli toinenkin koira! Sen nimi on Peppi ja se on kaunis collie.
Pepin kanssa tulimme hyvin juttuun, kun Peppi makoili sohvalla ja minä lattialla. Ulkona meillä meni ihan kivasti, vähän jahtasimme toisiamme ja leikimme hieman. Minulla tahtoo vain olla niin rajut leikit, ettei oikein kukaan muu kuin Sipi pärjää niissä minulle.
Sunnuntaina matkasimme samaa reittiä takaisin kotiin. Kyllä minua väsytti kun pääsin omalle takkahuoneen sohvalle! Sipi oli ensiksi muka vähän vihainen minulle kun olin ollut reissussa ilman häntä, mutta huomasin kyllä, että hänelläkin oli ollut minua ikävä.
Onneksi Sipi alkaa olla jo paremmassa kunnossa eikä tarvitse enää kipulääkettä.
Sipi on ollut vähän vaisu muutaman päivän, mutta emme tienneet mistä se johtui. Eilen emäntä tuli kotiin illalla ja me menimme häntä vastaan pihalle. Riemastuin niin, että hyppäsin Sipiä vasten etutassuillani. Sipi huudahti kivusta ja suuttui minulle pahanpäiväisesti.
Kun menimme sisälle, huomasimme että Sipin takapäästä tulee verta. Ilmeisesti hänellä oli anaalirauhaset tulehtuneet ja toinen poksahti ihon läpi kun minä tönin vähäsen. Sama vaiva oli Sipillä joulukuussa, Villa kertoi siitä täällä.
Emäntä vei Sipin illalla vielä päivystykseen ja siellä Sipi taas nukutetettiin ja anaalit putsattiin.
Tässä Sipi on juuri päässyt heräämöön.
Minä pelästyin hirvittävästi, kun Sipi tuli kotiin. Näin etupihalla jo kaukaa, että hän ei ole oma itsensä, vaan tokkurainen ja jossain lääkepöllyissä. Minua alkoi pelottaa todella paljon, joten laitoin hännän koipien väliin ja yritin vaivihkaa hiipiä takaisin sisälle. Minulta lorisi pissaa maahan, kun olin niin kauhuissani.
Sisällä vielä tein Sipin edessä kaksi pissaa ja olin tosi nöyränä. Minusta oli aivan kamalaa, että Sipi oli siinä kunnossa. Sisällä hän piti kauluria, joka oli myös todella pelottava minun mielestäni.
Nyt Sipi alkaa olla paremmassa kunnossa ja toipuminen näyttää nopeammalta kuin viimeksi.
Isäntäväki yllätti minut ja pääsin heidän kanssa käymään Raision alppiruusupuistossa yhtenä iltana.
Siellä oli hurjan paljon väkeä ja myös monta kivaa koirakaveria. Moikkailin tosi monia ja tulin kaikkien kanssa toimeen. Isäntäväki ei suostunut irrottamaan minun talutusremmiä, vaikka kuinka koitin vihjailla että pitäisi päästä riehumaan muiden koirien kanssa.
Sitten toisena päivänä Sipi ja minä poseerasimme kahdestaan meidän takapihalla, jossa kukkii juuri nyt myös iso alppiruusu. Näin Sipikin pääsi kuvaan kauniiden kukkien kanssa.
Eilen oli muuten tylsä päivä, koska isäntäväki lähti jonnekin ja Sipi ja minä olimme tosi monta tuntia kahdestaan kotona. Taisi olla minun ennätykseni 7,5 tuntia. Kaikkien yllätykseksi en ollut tehnyt juuri mitään tuhmaa koko aikana, mitä nyt vähän olin riehunut takkahuoneen sohvalla ja heitellyt tyynyjä ja leluja lattialle. Urheasti jaksoin kuitenkin pidättää tarpeitani koko päivän.
Sipi kertoi minulle, että nyt on kesä. Olenkin huomannut, että en enää palele ulkona ja löydän nurmikolta aina jotain hyvää syötävää. Tykkään tosi paljon syödä ruohotukkoja ja heiniä. Myös voikukat maistuvat minulle. Isäntäväki sanoo, etten saisi syödä kaikkea maasta, tulee muka maha kipeäksi.
Itse asiassa minulla oli hieman löysä vatsa viikko sitten ja sain sen takia ruuan kanssa kaikkea herkullista, kuten riisiä ja hyvää lääketahnaa. Vatsa parani niillä lääkkeillä, mutta nyt vuorostaan Sipillä on maha kipeä. Ilmeisesti mahakipukin kuuluu kesään.
Minusta on ihanaa, kun ulkona on niin paljon kivoja tuoksuja. Nuuhkisin lenkillä vaikka jokaisen ruohonkorren, jos siihen olisi mahdollisuus.
Maassa ja ilmassa on myös paljon mielenkiintoisia pörriäisiä. Yritän aina välillä ottaa kiinni lintuja ja perhosia, mutta Sipi sanoo ettei se kannata - ei niitä kuulemma millään saa kiinni. Maassa käveleviä hyönteisiä sen sijaan nappaan helposti ja jahtaankin niitä suurella innolla.
Olen myös käynyt kokeilemassa uimista. En ole vielä uskaltanut mennä niin syvälle, ettei tassut yletä pohjaan, mutta Sipin perässä olen kuitenkin kahlannut sen verran kauas rannasta, että vatsakarvat kastuivat. Uiminen vaikuttaa kivalle! Ehkä kokeilen sitä kunnolla tämän kesän aikana.
Kävimme eilen Urpon ja Kärsän kanssa Paimion luontopolulla. Olen ollut siellä ennenkin, joten tiesin heti miten kivaa siellä on.
Urpolla on ollut terveyshuolia viime aikoina, mutta hän oli onneksi ihan oma itsensä minun mielestäni. Tykkään Urposta kauheasti, kävin nytkin koko ajan nuolemassa Urpon suunpieliä ja mielistelemässä hänelle. Kärsä ei oikein tykkää minusta, joten hän enimmäkseen säästyi pusuiltani.
Lopussa meistä otettiin tutulla kivellä ryhmäkuva. Urpo ei meinannut mahtua kivelle ja putosi ensin maahan! Sitten hän meni tuonne perälle seisomaan. Minä tykkään tästä jengistä!
