Tänään Bertta kävi meillä ja sitten menimme yhdessä iltalenkille metsään.
"Minä tiedän että nuo pallerot ovat tosi hyviä, mutta juuri nyt me ei voida ottaa niitä koska emäntä on niin lähellä ja se alkaa huutaa jos se näkee yhdenkään palleron katoavan suuhun."
Bertta taisi ihan vaivihkaa alfanaaraan roolissaan uskaltaa maistaa yhtä palleroa ihan vähän. Mutta Bertan isäntä olikin tapahtumahetkellä kilometrien päässä, joten satikutia ei ollut luvassa.
VastaaPoistaJa mitä pahaa siinä sitapaitsi on jos vähän matkaa haluaa kantaa lantapalleroa suussaan? Eivätkös kaikki tiedäkään, että hevosenlanta valkaisee hampaat ja raikastaa hengityksen?
VastaaPoista