Kyynpurema

Eilen olimme isännän ja Rekun kanssa päivälenkillä Kerttulan luontopolulla. Lenkki sujui ihan normaalisti touhuten ja nuuskien melkein loppuun asti, kunnes yht'äkkiä minä aloin aristamaan vasenta takajalkaani. Isäntä ihmetteli mikä minun oli ja tutki jalan huolellisesti. Siinä ei näkynyt mitään muuta omituista kuin aivan pienen pieni verijälki, kuin neulan pisto, vasemmanpuoleisen varpaan ulkosyrjässä. Minä en kuitenkaan aluksi halunnut astua jalalle ollenkaan enkä enää ollut yhtään pirteä oma itseni. Hitaasti laahustaen kävelimme kotiin.

Kotona isäntä huomasi, että jalka oli alkanut turvota ja antoi minulle varmuuden vuoksi kyytabletin maksamakkaraan leivottuna. Rekkua on kuulemma joskus pistänyt ampiainen, ja turvotus on laskenut kyytabletilla. 

Yllä pari kuvaa jalastani n. tunti tapahtuman jälkeen, kun olin jo saanut kyytabletin.

Myöhemmin illalla, kun emäntäkin oli saapunut kotiin totesimme kaikki yhdessä, että jalka oli jatkanut turpoamistaan ja oli edelleen kipeä. Päätimme lähteä eläinlääkärin vastaanotolle. Eläinlääkäri epäili, että minua olisi purrut kyykäärme. Sain etutassuuni kanyylin ja jouduin tiputukseen. Tarkoituksena oli laimentaa myrkkyä, etteivät munuaiseni vaurioituisi. Sain myös kipulääkettä ja antibioottia. Minun piti päästä kotiin jo samana iltana, mutta illalla eläinhoitajat totesivat minun olevan edelleen niin vaisu ja jalan niin kipeä, että he halusivat pitää minut tarkkailussa yön yli.

Tänä aamuna emäntä haki minut kotiin. Kuten ylläolevista kuvista näkyy, jalka on edelleen erittäin turvoksissa. Olen hieman tokkurassa kipulääkkeestä, mutta muuten voin olosuhteisiin nähden hyvin (tosin ruokahalu on tiessään, eikä minulle kelvannut edes makkara). Sain eläinlääkäristä tarkat hoito-ohjeet, joita noudattamalla toivoittavasti tulen taas pian kuntoon.