Vihdoin tuli talvi ja pakkanen! Minua alkoi jo masentaa ainainen syksy ja olinkin vähän allapäin vielä pari viikkoa sitten, kun meillä oli vaan kuraa ja mustaa ja synkkää.
Pienen piristyksen saimme toissaviikolla, kun kävimme Urpon kanssa treenamassa vähän tottelevaisuutta Koivuluodon koirakentällä. Minun treenini meni ihan hyvin, mutta Sipi oli taas hieman liian innokas eikä aluksi pystynyt tekemään muuta kuin huutamaan. Sipi pantiin välillä autoon jäähylle ja toisella yrityksellä meni jo vähän paremmin.
Parasta oli kuitenkin se, kun pääsimme kolmestaan painimaan Koivuluotoon! Kurapyykkiä siitä taas seurasi, mutta ei se haitannut.
Nyt meillä on kunnon pakkaset. Tassuja vähän kipristelee, mutta se ei haittaa. Tänään kävimme Naantalissa Aurinkopolulla ulkoilemassa. Meillä ei Sipin kanssa ole mitään pahaa sanottavaa Naantalista, päin vastoin. Siellä on aina ollut tosi kivaa.
 |
| Sipi poseeraa. |
 |
| Poseeraamme yhdessä auringonlaskussa. |
 |
| Isäntä, heitä minulle keppi! |
 |
| Sipi lähti huitelemaan. Onneksi minä olen niin kiltti että en häippäse. |
 |
| Sipi näyttää minulle kieltä kun koitan antaa sille palautetta. |
 |
| Pieni paini on aina paikallaan. |
 |
| Aurinko painui metsän taakse ja meidän oli aika lähteä kotiin. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti