Pennusta Sennuksi seitsemässä vuodessa.

Kasvattaja sanoi tässä eräänä päivänä, että minusta on tullut seniori, eli sennu. Se taisi olla sama päivä, kun ruokani vaihdettiin seniorilaatuun, eli sennuruokaan. Minusta tämä kaikki on vähän outoa. Tuntuu kuin se olisi ollut vasta viime viikolla, kun olin vielä aivan Pennu. Ja nyt olen kuulemma Sennu, vaikka tunnen itseni joka päivä monta kertaa Pennuksi. Miten ihmeessä tähän on päädytty? Aika on kulunut niin nopeasti. Pitäisi oikeastaan kirjoittaa tämän blogin lisäksi romaani, jossa jaan minulle kertynyttä elämänviisautta muille koirille. Kirjan nimeksi voisi tulla "Pennusta Sennuksi seitsemässä vuodessa". Vaikka kirja ei vielä ole valmis, voi kai sitä jo hieman mainostaa. Oikeastaan valmiina on vain yksi ajatus: Tärkeintä on pitää mieli virkeänä ja pysytellä kunnossa. Siispä muistakaa pitää riittävästi hauskaa joka päivä ja välttää tapaturmia (tai jos ette pysty niitä välttämään, niin ainakin selviytyä niistä).