Painit auringonnousussa

Aamulenkki oli pitkästä aikaa vähän erilainen kuin yleensä. Ensin tapasimme uuden ystävän, jota olimme aiemmin moikkailleet välimatkan päästä. Nyt pääsimme juttelemaan hänen kanssaan ja tervehtimään kunnolla. Kaveri osoittautui kivaksi pojaksi nimeltä Hugo. Luulen, että tulemme leikkimään hänen kanssaan jatkossa enemmänkin. Kuulemma meidän isännät tuntevat toisensa jo ennestään. 

Hugon jälkeen jatkoimme matkaa läheiselle pellolle ja saimme riehua hetken aikaa vapaina. Se oli erittäin hyvä aamuverryttely! 

Sipikin intoutui painimaan. Välillä Sipi näytti minulle nyrpeää naamaa, mutta tiedän, ettei hän koskaan ole minulle oikeasti vihainen. 

Jahtasimme toisiamme ja välillä annoin Sipin ottaa minut kiinni. Täytyyhän mummolle antaa vähän tasoitusta. 

Jahtaaminen on aina hauskaa!

Välillä pysähdyimme pitämään tuumaustaukoa. 

Ja sitten taas intouduimme painimaan. Olisimme voineet jatkaa tätä vielä vaikka kuinka kauan, mutta lopulta meidät kytkettiin ja jouduimme lähtemään kotiin aamupalalle.