Täällä on talvikelit jatkuneet. Lunta tulee koko ajan ja metsässä sitä on niin paljon, että me joudumme välillä kahlaamaan mahaa myöten. Sipille se on aika rankkaa, koska hän ei ole enää niin nuori kuten minä. Minusta on vain ihanaa jumpata hangessa. Otan isoja loikkia ja spurtteja, eikä tunnu missään.
Meidän lähimetsässä on näin hienot maisemat. Käymme siellä melkein joka päivä. Tässä Sipi kahlaa syvässä pehmeässä pakkaslumessa.
Minä menen aina edellä, koska olen lauman tiedustelija. Teen usein myös Sipille polkua, jotta hän pääsee paremmin etenemään hangessa.
Välillä kyllä joudun tunnustamaan, etten ole ihan tilanteen tasalla. Silloin joudun kysymään Sipiltä tiedusteluapua. Yhdessä yleensä bongaamme kaiken epäilyttävän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti