Karkureissu

Me pääsemme usein pihalle illalla tai päivällä, koska pihalla on niin kivaa. Minusta on hauskaa tutkia ja nuuhkia ja katsella ohikulkijoita.
Yhtenä päivänä huomasin, että kadulla kävelee kissa! Voitteko kuvitella, kissa! Minä en pidä kissoista yhtään.
Lähdin laukkaamaan aidanviertä ja yritin saada kissan kiinni, mutta se oli kadulla ja minä takapihan aitauksessa.
Sitten minulla välähti. Etupihalla on niin paljon lunta, että aidan yli pääsee helposti hyppäämään. Niinpä juoksin kiireesti etupihalle ja loikkasin aidan yli vapauteen.
Kissaa ei löytynyt, se varmaan pelästyi minua niin paljon, että juoksi heti piiloon. Minä laukkasin vielä naapureiden pihalla onnellisena ja yritin keksiä, minne se pahuksen kissa meni.
Isäntäväki lähti etsimään minua ja pienen hetken kuluttua he näkivätkin kun juoksin naapurin pihalta toisen naapurin pihalle. Tulin heti kiltisti luokse, kun kuulin että he kutsuvat minua.
Jouduin puhutteluun ja sain kunnon läksytyksen. Karkureissu oli kuitenkin niin kiva, etten voi luvata ettenkö enää koskaan lähtisi pihalta.
Vapiskaa kissanaapurit!