Eilen oli uudenvuodenaatto. Olemme usein olleet Urpolassa maalla rakettievakossa, mutta tänä vuonna päätimme jäädä kotiin. Kävin iltapäivällä emännän kanssa juoksemassa pitkän lenkin ja olin aika väsynyt kun alkoi hämärtää.
Kuudelta alkoi pauke (tai oikeastaan jo vähän ennen). Sipi hermoili aika paljon ja oli levoton. Hän meni isännän työhuoneeseen pöydän alle ja välillä hän meni vessaan läähättämään.
Päätimme lähteä Västerbyhyn metsälenkille.
Siellä oli pimeää ja hiljaista eikä ketään ihmisiä missään. Kaukaa kuului vaimeaa pauketta, mutta emme pelänneet yhtään ja olimme aivan rentoutuneita ja rauhallisia.
Kotona olimme vähän ennen puoltayötä. Minua ei haitannut yhtään, että naapurustosta kuului pauketta. Minä vaan nukuin, kun olin riehunut päivällä niin paljon.
Sitten kahdeltatoista pauke loppuikin tosi nopeasti ja Sipi rauhoittui myös ja alkoi nukkua sikeästi.
Aamulla maahan oli satanut lunta ja koko eilinen stressi oli unohdettu.
Hyvää uutta vuotta lukijoilleni!
