Joulu tuli ja meni, ja nyt on jo uusi vuosi. Joululahjaksi saimme Rekun kanssa isot naudannahkarullat, mutta minusta se oli aika tylsä lahja. En jaksanut kovin kauaa järsiä sitä, mutta pidin sitä vieressäni, niin ettei Rekku saanut sitä. Nyttemmin Rekku on tainnut syödä minunkin rullan, kun silmäni on välttänyt.
Meille on satanut niin paljon lunta, että metsässä joutuu loikkimaan jos vähänkään poikkeaa polulta. Minulle se ei ole ongelma, sillä olen aika sporttinen ja tykkään loikkimisesta. Kylmäkään ei minua haittaa, koska olen kasvattanut paksun ja lämpimän talviturkin.
Tältä vuodelta odotan paljon hauskoja juttuja: lisää vetotreenejä isännän kanssa ja ehkäpä myös tottelevaisuustreenejä. Hyvää uutta vuotta kaikille!
Hei talvikoira Villa, heräsi kysymys, mikä mahtaisi olla sinun toivelahjasi? (kun ei se ollut se rulla)
VastaaPoistaOpettele hyväksi vetokoiraksi!Olen kuullut, että osaat jo aika hyvin.
Minun toivelahjani olisi varmaankin paljon yhdessäoloa, tekemistä ja liikuntaa!
VastaaPoista