Viime yönä ja tänä aamuna minulla oli todella huono olo. Ravasin taas ulkona koko yön ja aamulla join ensin kauheasti vettä ja sitten oksensin kaiken eteisen matolle. Ruoka ei taaskaan maistunut.
Emäntä huolestui niin paljon, että varasi ajan eläinlääkärille. Myös kasvattajamme sanoi, että sinilevämyrkytys on vakava juttu ja siihen voi koira jopa kuolla.
Päivällä minun vointini parani kuitenkin aika paljon, olin jo melko reipas eikä minua enää oksettanut. Kävin ulkona ripuloimassa muutaman kerran, mutta minulla ei ollut enää niin kauhea olo kuin aamulla. Sipinkin olo koheni. Hän jopa söi aamuruokansa, vaikka oli yöllä ripuloinut samaa tahtia minun kanssani.
Iltapäivällä emäntä vei minut eläinlääkärille. Minua tutkittiin ja tassustani otettiin verinäyte. Sain myös nestettä ihon alle, koska olin kuivunut. Verikokeessa kaikki arvot olivat onneksi normaalit! Meitä vaivaa siis vain ripuli, mutta ei onneksi sinilevämyrkytys.
Seuraavat päivät otamme rennosti, syömme kevyesti ja juomme paljon. Minä sain mukaan myös ripulilääkettä, jota Sipikin voi ottaa jos tauti ei ala paranemaan.
Oloni parani heti kun kävelimme eläinlääkäristä ulos, kun olin saanut nestettä ja kipulääkettä.
Nyt levätään ja parannutaan rauhassa.
tiistai 25. elokuuta 2015
maanantai 24. elokuuta 2015
Massut kuralla
Ei mitään niin hyvää, ettei jotain pahaakin. Ei olisi ehkä pitänyt juoda niin paljon sitä merivettä janoon eilen, sillä nyt on massut kuralla molemmilla. Minun vatsani alkoi kuplia eilen illalla ja yöllä jouduin ravaamaan ulkona kahden tunnin välein.
Aamulla Sipi oli vielä ihan innoissaan ja söi aamuruokansakin. Minulle ei nappulat maistuneet, mikä on melko harvinaista nykyään.
Päivällä Sipikin alkoi voida pahoin.
Olemme nyt molemmat reporankoja, vatsataudin uuvuttamia, surkeita pieniä koiria. Mikään ei pysy sisällä.
Eiköhän se tästä pikkuhiljaa paremmaksi muutu.
Aamulla Sipi oli vielä ihan innoissaan ja söi aamuruokansakin. Minulle ei nappulat maistuneet, mikä on melko harvinaista nykyään.
Päivällä Sipikin alkoi voida pahoin.
Olemme nyt molemmat reporankoja, vatsataudin uuvuttamia, surkeita pieniä koiria. Mikään ei pysy sisällä.
Eiköhän se tästä pikkuhiljaa paremmaksi muutu.
sunnuntai 23. elokuuta 2015
Hellepäiviä
Tänä vuonna lämpimät kesäpäivät alkoivat vasta elokuussa. Ei se haittaa, päinvastoin.
Olemme taas hiukan reissanneet. Viikko sitten olimme Tahkolla mökkeilemässä ja tänä viikonloppuna kävimme Turussa kaupunkilomalla. Tahkolla oli mukavaa, koska mökillä oli iso piha, ja sain lekotella varjossa ja nauttia lämpimästä kesäpäivästä. Sipi halusi istua aidalla emännän kanssa ja katsella maailman menoa.
Kaupunkiloma Turussa oli myös mukava. Majoittauduimme aika lähellä keskustaa ja kävimme Samppalinnanpuistossa lenkillä. Aamulenkillä Sipi sekosi ja alkoi juosta villisti ympäriinsä ja minä koitin saada sitä kiinni. Kaupungissakin voi siis pitää hauskaa.
Turusta ajoimme Ruskolle ja kävimme viettämässä kesäpäivää kolmen pojan kanssa. Nautimme nurmikolla loikoilusta, erilaisista pallopeleistä, puutarhan antimista ja vesileikeistä. Aika täydellinen päivä.
Tänään olimme Eteläkärjessä nauttimassa merellisestä ilmastosta. Ilmassa oli varmaan 25 astetta lämmintä ja vesi oli sopivaa. Meille meinasi tulla pieni hätä, kun isäntäväki puki märkäpuvut päälle, lähtivät uimaan ja jättivät meidät rannalle ruikuttamaan. Meistä oli todella kurjaa, ettemme saaneet lähteä mukaan ja Sipi vinkui niin kovaäänisesti, että se varmaan kuului saaren toiseen päähän asti. Lopulta pääsimme mukaan, mutta jouduimme uimaan vähän kauempana ihmisistä, jottemme olisi kynsillämme rikkoneet hienoja märkäpukuja.
Lekottelimme kallioilla monta tuntia. Katselimme ohi ajavia veneitä ja melojia, söimme keksejä, kävimme välillä uimassa ja torkahtelimme minne sattuu. Kiva kun on kesä!
Olemme taas hiukan reissanneet. Viikko sitten olimme Tahkolla mökkeilemässä ja tänä viikonloppuna kävimme Turussa kaupunkilomalla. Tahkolla oli mukavaa, koska mökillä oli iso piha, ja sain lekotella varjossa ja nauttia lämpimästä kesäpäivästä. Sipi halusi istua aidalla emännän kanssa ja katsella maailman menoa.
Kaupunkiloma Turussa oli myös mukava. Majoittauduimme aika lähellä keskustaa ja kävimme Samppalinnanpuistossa lenkillä. Aamulenkillä Sipi sekosi ja alkoi juosta villisti ympäriinsä ja minä koitin saada sitä kiinni. Kaupungissakin voi siis pitää hauskaa.
Turusta ajoimme Ruskolle ja kävimme viettämässä kesäpäivää kolmen pojan kanssa. Nautimme nurmikolla loikoilusta, erilaisista pallopeleistä, puutarhan antimista ja vesileikeistä. Aika täydellinen päivä.
Tänään olimme Eteläkärjessä nauttimassa merellisestä ilmastosta. Ilmassa oli varmaan 25 astetta lämmintä ja vesi oli sopivaa. Meille meinasi tulla pieni hätä, kun isäntäväki puki märkäpuvut päälle, lähtivät uimaan ja jättivät meidät rannalle ruikuttamaan. Meistä oli todella kurjaa, ettemme saaneet lähteä mukaan ja Sipi vinkui niin kovaäänisesti, että se varmaan kuului saaren toiseen päähän asti. Lopulta pääsimme mukaan, mutta jouduimme uimaan vähän kauempana ihmisistä, jottemme olisi kynsillämme rikkoneet hienoja märkäpukuja.
Lekottelimme kallioilla monta tuntia. Katselimme ohi ajavia veneitä ja melojia, söimme keksejä, kävimme välillä uimassa ja torkahtelimme minne sattuu. Kiva kun on kesä!
keskiviikko 12. elokuuta 2015
Kuulumiset
Meidän elämämme on ollut viime viikot rauhallista. Emme ole käyneet juuri missään (paitsi viime viikonloppuna Kankaanpäässä päiväreissussa, ja se olikin kiva reissu koska perillä oli paljon kivoja ihmisiä ja saimme olla koko illan pihalla vapaina). Täällä uudessa kotipaikassa riittää paljon tutkimista. Olemme myös päässeet uimaan vähintään kerran päivässä.
Tänään minä kävin uimassa kolme kertaa. Turkkiini oli jostain syystä päässyt ulostetta. En ollenkaan ymmärrä, mistä ihmeestä se oli voinut selkääni tarttua. Ei se varmaan ainakaan johtunut siitä, että kieriskelin eräässä hyvänhajuisessa heinikossa. Harmikseni isäntä huomasi sen, ja patisti minut uimaan. Sain hakea keppiä todella kaukaa kolme kertaa, niin että turkki meni aivan läpimäräksi. Ikävä kyllä se hyvä kakanhaju katosi selästäni. Isäntä vielä oikein pyyhki selkääni rätillä kotona, jotta varmasti mitään ei jäisi jäljelle. On se kumma. En aina ymmärrä ihmisiä.
Muuten meille ei ole tapahtunut oikein mitään. Halli kävi tervehtimässä meitä pari viikkoa sitten, ja viime viikolla saimme ihmisvieraita Lahdesta. Kävimme Eteläkärjessä katsomassa merta. Sipi ja minä laukkasimme edestakaisin ihmisten välillä ja saimme hyvän juoksutreenin samalla.
Lupaan kirjoittaa ahkerammin, kun meille tapahtuu taas jotain mielenkiintoista.
Tänään minä kävin uimassa kolme kertaa. Turkkiini oli jostain syystä päässyt ulostetta. En ollenkaan ymmärrä, mistä ihmeestä se oli voinut selkääni tarttua. Ei se varmaan ainakaan johtunut siitä, että kieriskelin eräässä hyvänhajuisessa heinikossa. Harmikseni isäntä huomasi sen, ja patisti minut uimaan. Sain hakea keppiä todella kaukaa kolme kertaa, niin että turkki meni aivan läpimäräksi. Ikävä kyllä se hyvä kakanhaju katosi selästäni. Isäntä vielä oikein pyyhki selkääni rätillä kotona, jotta varmasti mitään ei jäisi jäljelle. On se kumma. En aina ymmärrä ihmisiä.
Muuten meille ei ole tapahtunut oikein mitään. Halli kävi tervehtimässä meitä pari viikkoa sitten, ja viime viikolla saimme ihmisvieraita Lahdesta. Kävimme Eteläkärjessä katsomassa merta. Sipi ja minä laukkasimme edestakaisin ihmisten välillä ja saimme hyvän juoksutreenin samalla.
Lupaan kirjoittaa ahkerammin, kun meille tapahtuu taas jotain mielenkiintoista.
tiistai 21. heinäkuuta 2015
Helsinkiläishurtat
Tulin vain kertomaan, että olemme nykyään helsinkiläiskoiria. Meren rannalla on kiva asua. Sipi varsinkin tykkää käydä meressä pulikoimassa aina tilaisuuden tullen. Siitä on tullut oikea vesipeto tänä kesänä!
maanantai 13. heinäkuuta 2015
Sipi 3 vuotta!
lauantai 11. heinäkuuta 2015
Kesäloma Kainuussa
Tällä viikolla kävimme minilomalla Kainuussa, tarkemmin sanottuna Kuusamon Rukalla. (Vai onko se jo Lappia? Mitäpä minä etelän koira näistä tietäisin.) Menomatkalla istuimme autossa varsin pitkään. Matka tuntui pitkältä siitä huolimatta että autossa on ilmastointi ja että pidimme monta mukavaa taukoa, mm. Iisalmessa. Myös tiellä tepastelleet porot kohottivat vireystilaamme ajoittain. Kun lopulta pääsimme perille oli jo ilta, mutta tietenkin vielä aivan valoisaa.
Tunturilammen vesi oli ihanan vilpoista ja lievitti mäkäräisenpuremien aiheuttamaa kutinaa. Lampien rannat olivat usein äkkisyviä, mikä viivästytti Sipin uimaanlähtöä aina jonkin verran.
Sipi pääsi poseraamaan kanjonin laidalle, kytkettynä tietenkin, luonnonpuistossa kun ollaan.
Laavun nuotiopaikoilla oli paljon väkeä, joten me saimme odotella syrjemmässä. Onneksi savu piti sääskiä vähän loitommalla.
Isäntä ja Sipi ylittävät rauhallisempaa vesistöä riippusiltaa pitkin. Minä odotan varmuuden vuoksi kunnes he ovat ylittäneet puolivälin.
Kerättyäni rohkeutta jonkin aikaa astelin sillalle. Sen lautojen välistä saattoi nähdä alas veteen, mikä oli vähän epäilyttävää.
Kyllä kuivalla maalla on sittenkin mukavampi kulkea, jos vesi on noin paljon alempana.
Vaikka pieni Karhunkierros on vain n. 11 kilometriä pitkä, on kaikki tauot syytä käyttää tarkasti palautumiseen.
Jyrävän kosken jälkeisessä suvannossa on niin kova virta, että saimme uida vain kytkettynä.
Perinteisiin lomarutiineihimme kuuluu se, että sohvalla on luvallista viettää aikaa. Joskus jopa myös sängyssä! Nämä käytännöt poikkeavat jyrkästi kotioloista, mutta lomat ovatkin erikseen.
Toisena päivänä kävimme Riisin rietas -nimisellä polulla. Se oli myös n. 10 kilometrin pituinen mutta maisemiltaan hyvin erityyppinen.
Riisitunturin laelta oli upea näköala.
Päivä oli melko lämmin, mutta tunturipurojen vesi oli raikasta juotavaksi.
Tauolla paistoimme makkaraa ja tietysti saimme maistiaiset.
Nuotion ääressä kelpasi huilata.
Illalla kävimme ystävien luona saunomassa ja tapasimme 1-vuotiaan mäyräkoirapojan nimeltään Konsti. Hän oli varsin leikkisä kaveri.
Viimeisenä päivänä kävimme parilla pikku mäennyppylällä: ensin Konttaisella ja sitten Valtavaaralla. Molemmilta näkyi se mökki, jossa olimme olleet yötä.
Sitten olikin jo aika lähteä kohti kotia. Matkalla Kuusamosta Rovaniemelle nautimme päivällisen Kemijoen rannassa. Siellä oli kuitenkin niin paljon mäkäräisiä, että ruoan jälkeen hyppäsimme pikaisesti takaisin autoon suojaan. Automatkailun vaivoilta säästyäksemme olimme kehottaneet isäntäväkeä varaaman paikan yöjunaan. Onneksi he suostuivat. Yöjunassa on aina mukava matkustaa...
...sillä silloin saamme nukkua VR:n pehmeillä lakanoilla!
torstai 2. heinäkuuta 2015
Birgitan polulla
Ihan vaan ilmoitan, että minä ja Sipi kävelimme isännän kanssa eilen 26 km Birgitan polulla. Lähdimme aamulla Hervannasta ja päädyimme iltapäivällä Lempäälään. Matkalla kävimme uimassa ja pidimme muutenkin monenlaista hauskaa. Se huono puoli koko päivän kestävissä kävelylenkeissä kyllä on, että jää päivänokoset väliin, jolloin syntyy ikävästi univelkaa. Onneksi sen voi maksaa seuraavana päivänä korkojen kera.
tiistai 30. kesäkuuta 2015
Tottelevaisuustähti
Olen tässä alkukesän aikana kaikessa hiljaisuudessa käynyt tottelevaisuuskurssilla verestämässä taitojani. Tarkoitus olisi kai, että osallistuisin johonkin kokeisiin jossain vaiheessa, mutta en oikein tiedä vielä niistä uusista toko-säännöistä. Pitäisi varmaan käydä ensin jossain möllikisoissa, sehän voisi olla ihan hauskaa.
Eilen oli kurssin viimeinen kerta. Minä olin ainoa oppilas paikalla, joten sain tukiopetusta. Teimme hyviä harjoituksia, eniten tarvitsin apua liikkeestä seisomisessa. Sehän on ollut minulla työn alla jo pitkään. Toinen, missä tarvitsisin apua, on hyppy. Näitä siis hiotaan edelleen, uskomatonta.
Katsotaan koska pääsen esittämään taitojani kisoihin.
Eilen oli kurssin viimeinen kerta. Minä olin ainoa oppilas paikalla, joten sain tukiopetusta. Teimme hyviä harjoituksia, eniten tarvitsin apua liikkeestä seisomisessa. Sehän on ollut minulla työn alla jo pitkään. Toinen, missä tarvitsisin apua, on hyppy. Näitä siis hiotaan edelleen, uskomatonta.
Katsotaan koska pääsen esittämään taitojani kisoihin.
tiistai 23. kesäkuuta 2015
Vampulan varikkoruusut
Vietimme juhannuksen Vampulassa.
![]() |
| Pysähdyimme Huittisten ABC:lle kahvitauolle. Kävimme tietysti vähän myös jalottelemassa. |
![]() |
| Perillä Vampulassa menimme heti ottamaan muutamia poseerauskuvia juhannuksen kunniaksi. Tienpenkat olivat täynnä kesäkukkia. |
![]() |
| Meille oli pakattu mukaan pallot, joista olikin paljon iloa. Se on hyvä, että niitä on kaksi niin ei tarvitse niin tarkkaan kytätä koko ajan. |
![]() |
| Juhannusaattona sateen jälkeen Vampulan keskusta oli autio. |
![]() |
| Teimme pitkän iltalenkin maaseudun rauhassa. Kello näytti jo melkein puoltayötä, mutta kesäyöt ovat onneksi valoisia. |
![]() |
| Peltojen päälle laskeutui sumua. |
![]() |
| Ketään ei näkynyt missään, joten minä kävelin keskellä autotietä. |
![]() |
| Sipi koitti etsiä peuroja tai jäniksiä, mutta ei nähty niitäkään. |
![]() |
| Vampulan juhannusaatto oli hyvin hiljainen, vain me liikuimme raitilla. |
![]() |
| Juhannuspäivänä Sipi houkutteli minua pihalle leikkimään. |
![]() |
| Tottakai suostuin. |
![]() |
| Juoksimme isolla nurmikentällä ja nautimme kesästä. |
![]() |
| Isäntäväki lähti menemään, me hyvästelimme heidät ovella. |
![]() |
| Illalla olisin halunnut mennä pihalle, mutta en saanut lupaa. Kurkin takapihan oven verhonraosta, näkyykö siellä mitään mielenkiintoista. |
![]() |
| Sunnuntaina pääsimme varikolle varikkoruusuiksi. Vahdimme autoa ja pyöriä. Tässä auton takana oli ihan mukavaa. Katselimme ohikulkijoita ja laiskottelimme. |
![]() |
| Lopulta pääsimme metsään! Sipi riehaantui ja alkoi taas huutamaan, tapansa mukaan. |
![]() |
| Metsässä oli mukavaa. Emme nähneet taaskaan ketään. |
![]() |
| Tämä hiekkakuoppa oli ehkä juhannuksen paras löytö. Me juoksimme ympyrää ja kahlasimme vedessä ihan hulluina! |
![]() |
| Menimme ihan likaisiksi, emmekä saaneet tulla sisälle. Sipi kurkki takapihan oven verhonraosta nyt sisällepäin. |
![]() |
| Tähän kuvaan voisi tiivistää meidän juhannuksen. Lepoa auringossa takapihan terassilla. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)














































