Eläinkokeita

Rakkaat blogini lukijat! Muistanette, että minulla on joskus nuorempana ollut paha tapa pureskella mattoja. Tästä johtuen isäntäväellä on ollut tapana rullata olohuoneen iso matto rullalle joka kerta kun minä jään yksin tai Rekun kanssa kahdestaan kotiin. Tällä he ovat arvatenkin pyrkineet siihen, että minulle ei vahingossakaan tulisi kiusausta pureskella mattoa. Keino on toistaiseksi tepsinyt.

Nyt isäntäväki on kuitenkin tullut siihen lopputulokseen, että olen jo kyllin vanha ja kypsä vastustamaan moisia mielitekoja ja mattojen houkutuksia. He ovat jo useampana päivänä jättäneet maton paikalleen, vaikka olemme joutuneet olemaan koko pitkän syyspäivän yksin kotona. He ovat kutsuneet näitä päiviä "eläinkokeiksi". Minä olen läpäissyt kaikki eläinkokeet puhtain paperein, sillä en ole langennut kiusaukseen! Totta puhuen enää edes tarkalleen muista, miksi maton pureskeleminen olikaan niin mukavaa. Täten lupaan, että en aio enää koskaan pureskella mattoa, ainakaan ilman lupaa.

Reenit

Kävin eilen taas esittelemässä taitojani tottelevaisuuskentällä. Tällä kertaa Urpo ei ollut mukana, mutta minulla oli silti ihan hauskaa. Harjoittelimme seuraamista ja liikkeestä istumista. Minä kyllä pidän enemmän liikkeestä maahanmenosta, joten tarjosinkin enimmäkseen sitä ja ihan ilman erillistä käskyä.
Luoksetulo meni myös ihan kivasti. Unohdin että minulla oli treenipanta (eli ketju) kaulassa ja heilautin päätäni niin vauhdikkaasti, että panta lensi huitsin nevadaan. Kyllä se onneksi sitten löytyi.

Emäntä on hyvin tyytyväinen minun treeneihini, mutta ihmettelen vaan että koskahan me alamme tehdä niitä oikeita treenejä... Perusjuttujenhan pitäisi olla jo hallussa.

Reissussa

Eilen tapasin kasvattajani pikaisesti kun olin emännän kanssa reissussa. Minusta se kasvattaja haisi epäilyttävän paljon koiranpennulta. Emännässäkin oli sitä pennun hajua. Todella epäilyttävää!
Kävin myös tapaamassa veljeäni Everiä hänen kotitontillaan, mutta minulla oli kurja päivä enkä yhtään jaksanut sitä. Kiukuttelin Everille ja haastoin riitaa. Aika noloa näin jälkikäteen ajateltuna.
Tapasin myös Hallin, mutta hän taas oli niin pelottava, että en uskaltanut juuri katsoa Hallia päinkään ja kiljahtelin aina kun Halli yritti lähestyä minua.

Pakkasyö

Toissapäivänä oli ensimmäistä kertaa pakkasta illalla. Lämpötila oli vain muutaman asteen miinuksella, mutta vesipisarat jäätyivät jo puiden oksille. Maassa ruoho ja kuolleet lehdet olivat valkoiset kuurasta ja ne rapisivat hauskasti tassujen alla. Pidän kaikista vuodenajoista, mutta talvesta ja pakkasesta minä pidän erityisen paljon, varsinkin kun lähiaikoina varmasti sataa LUNTA! Sitä odotan innolla. Pakkasella kaikki hajujäljet tulevat paremmin esiin. Rekkukin on pakkasella pirteämpi ja lähtee helpommin leikkiin mukaan. Eikä minua haittaa vaikka tassuja ja korvia vähän palelisikin, kun iltalenkin päätteeksi pääsen sisään lempipaikalleni matolle, siihen sohvan päätyyn loikoilemaan.

Vauhtiviikonloppu

Viime viikonloppuna meillä riitti vauhdikkaita tilanteita.

 Lauantaina olimme koko päivän yhden pikkupojan paimennettavina.

 

Se oli aika stressaavaa. Purimme stressiä riehumalla pihalla kauheasti.

Metsälenkillä kiven päältä löytyi iso pääkallo. Se oli erittäin epäilyttävä!

Sunnuntaina kävin Urpon kanssa koirakoulussa Haunisissa. Minut pistettiin penturyhmään ja sainkin siellä esittää muille miten seurataan nätisti ohjaajaa.

Koirakoulun jälkeen kävimme Haunisten altaalla. Minä vaan pulahdin altaaseen tietämättä, että siellä ei koirat saa uida. Urpo tuli myös veteen. Mutta ei kerrota kenellekään.