Faneja

Runsaslukuiseen fanikerhooni liittyi tällä viikolla runsaasti uusia jäseniä. Olimme palaamassa päivälenkiltä isännän ja Sipin kanssa ja kävelimme leikkipuiston ohi. Kuljimme tietenkin vapaana, koska olemme niin eteviä siinä (varsinkin kuumalla kelillä ja lenkin loppupuolella, kun kovimmat juoksuhalut ovat ohitse). Leikkipuistosta meitä kohti lähti tulemaan pieniä lapsia: ensin yksi, sitten pari lisää, ja lopulta vielä kaksi. Lapsia seurasi tietenkin muutama aikuinen. Me pysähdyimme ja kysyimme Sipin kanssa isännältä lupaa saada mennä lapsia vastaan. Luvan saatuamme kävimme nuuhkaisemassa jokaista vuorollaan, aikuisiakin. Sitten jatkoimme taas nurmikon haistelua, sillä se on oikeastaan aika paljon kiinnostavampaa kuin mitkään lapset. Välillä lapset tulivat meitä lähelle ja silittivät selkää ja päätä. Varsinkin Sipiä kehuttiin söpöksi ja pehmeäksi. Selvähän se, kun se on vielä olevinaan niin pentu. Sipin nimeäkin kehuttiin, vaikka se on oikeasti pojan nimi!

Kun nurmikko oli haisteltu loppuun kävimme painimaan. Sipi aina metelöi painiessaan ja se jännitti joitain lapsista. Aikuiset vakuuttelivat lapsille, ettemme me oikeasti tappele tai pure toisiamme kaulaan, vaan leikimme vain. Välillä Sipi lähti karkuun ja meinasi törmätä pariin lapseen, mutta onneksi vain melkein. Lopulta pysähdyimme läähättämään. Juuri silloin isäntä vihelsi ja menimme heti hänen luokseen. Se teki suuren vaikutuksen kaikkiin uusiin faneihimme. Sitten lähimme jatkamaan matkaa kotia kohti, sillä päivällinen odotti. Pienet fanimme taisivat hieman pettyä kun poistuimme, mutta ei makeaa mahan täydeltä heti ensimmäisellä tapaamiskerralla. Ehkä ensi kerralla sitten.

Epäily sinilevämyrkytyksestä

Viime yönä ja tänä aamuna minulla oli todella huono olo. Ravasin taas ulkona koko yön ja aamulla join ensin kauheasti vettä ja sitten oksensin kaiken eteisen matolle. Ruoka ei taaskaan maistunut.
Emäntä huolestui niin paljon, että varasi ajan eläinlääkärille. Myös kasvattajamme sanoi, että sinilevämyrkytys on vakava juttu ja siihen voi koira jopa kuolla.
Päivällä minun vointini parani kuitenkin aika paljon, olin jo melko reipas eikä minua enää oksettanut. Kävin ulkona ripuloimassa muutaman kerran, mutta minulla ei ollut enää niin kauhea olo kuin aamulla. Sipinkin olo koheni. Hän jopa söi aamuruokansa, vaikka oli yöllä ripuloinut samaa tahtia minun kanssani.
Iltapäivällä emäntä vei minut eläinlääkärille. Minua tutkittiin ja tassustani otettiin verinäyte. Sain myös nestettä ihon alle, koska olin kuivunut. Verikokeessa kaikki arvot olivat onneksi normaalit! Meitä vaivaa siis vain ripuli, mutta ei onneksi sinilevämyrkytys.
Seuraavat päivät otamme rennosti, syömme kevyesti ja juomme paljon. Minä sain mukaan myös ripulilääkettä, jota Sipikin voi ottaa jos tauti ei ala paranemaan.
Oloni parani heti kun kävelimme eläinlääkäristä ulos, kun olin saanut nestettä ja kipulääkettä.
Nyt levätään ja parannutaan rauhassa.

Massut kuralla

Ei mitään niin hyvää, ettei jotain pahaakin. Ei olisi ehkä pitänyt juoda niin paljon sitä merivettä janoon eilen, sillä nyt on massut kuralla molemmilla. Minun vatsani alkoi kuplia eilen illalla ja yöllä jouduin ravaamaan ulkona kahden tunnin välein.
Aamulla Sipi oli vielä ihan innoissaan ja söi aamuruokansakin. Minulle ei nappulat maistuneet, mikä on melko harvinaista nykyään.
Päivällä Sipikin alkoi voida pahoin.
Olemme nyt molemmat reporankoja, vatsataudin uuvuttamia, surkeita pieniä koiria. Mikään ei pysy sisällä.
Eiköhän se tästä pikkuhiljaa paremmaksi muutu.

Hellepäiviä

Tänä vuonna lämpimät kesäpäivät alkoivat vasta elokuussa. Ei se haittaa, päinvastoin.

Olemme taas hiukan reissanneet. Viikko sitten olimme Tahkolla mökkeilemässä ja tänä viikonloppuna kävimme Turussa kaupunkilomalla. Tahkolla oli mukavaa, koska mökillä oli iso piha, ja sain lekotella varjossa ja nauttia lämpimästä kesäpäivästä. Sipi halusi istua aidalla emännän kanssa ja katsella maailman menoa.

Kaupunkiloma Turussa oli myös mukava. Majoittauduimme aika lähellä keskustaa ja kävimme Samppalinnanpuistossa lenkillä. Aamulenkillä Sipi sekosi ja alkoi juosta villisti ympäriinsä ja minä koitin saada sitä kiinni. Kaupungissakin voi siis pitää hauskaa.

Turusta ajoimme Ruskolle ja kävimme viettämässä kesäpäivää kolmen pojan kanssa. Nautimme nurmikolla loikoilusta, erilaisista pallopeleistä, puutarhan antimista ja vesileikeistä. Aika täydellinen päivä.

Tänään olimme Eteläkärjessä nauttimassa merellisestä ilmastosta. Ilmassa oli varmaan 25 astetta lämmintä ja vesi oli sopivaa. Meille meinasi tulla pieni hätä, kun isäntäväki puki märkäpuvut päälle, lähtivät uimaan ja jättivät meidät rannalle ruikuttamaan. Meistä oli todella kurjaa, ettemme saaneet lähteä mukaan ja Sipi vinkui niin kovaäänisesti, että se varmaan kuului saaren toiseen päähän asti. Lopulta pääsimme mukaan, mutta jouduimme uimaan vähän kauempana ihmisistä, jottemme olisi kynsillämme rikkoneet hienoja märkäpukuja.

Lekottelimme kallioilla monta tuntia. Katselimme ohi ajavia veneitä ja melojia, söimme keksejä, kävimme välillä uimassa ja torkahtelimme minne sattuu. Kiva kun on kesä!

Kuulumiset

Meidän elämämme on ollut viime viikot rauhallista. Emme ole käyneet juuri missään (paitsi viime viikonloppuna Kankaanpäässä päiväreissussa, ja se olikin kiva reissu koska perillä oli paljon kivoja ihmisiä ja saimme olla koko illan pihalla vapaina). Täällä uudessa kotipaikassa riittää paljon tutkimista. Olemme myös päässeet uimaan vähintään kerran päivässä.

Tänään minä kävin uimassa kolme kertaa. Turkkiini oli jostain syystä päässyt ulostetta. En ollenkaan ymmärrä, mistä ihmeestä se oli voinut selkääni tarttua. Ei se varmaan ainakaan johtunut siitä, että kieriskelin eräässä hyvänhajuisessa heinikossa. Harmikseni isäntä huomasi sen, ja patisti minut uimaan. Sain hakea keppiä todella kaukaa kolme kertaa, niin että turkki meni aivan läpimäräksi. Ikävä kyllä se hyvä kakanhaju katosi selästäni. Isäntä vielä oikein pyyhki selkääni rätillä kotona, jotta varmasti mitään ei jäisi jäljelle. On se kumma. En aina ymmärrä ihmisiä.

Muuten meille ei ole tapahtunut oikein mitään. Halli kävi tervehtimässä meitä pari viikkoa sitten, ja viime viikolla saimme ihmisvieraita Lahdesta. Kävimme Eteläkärjessä katsomassa merta. Sipi ja minä laukkasimme edestakaisin ihmisten välillä ja saimme hyvän juoksutreenin samalla.

Lupaan kirjoittaa ahkerammin, kun meille tapahtuu taas jotain mielenkiintoista.