tiistai 22. maaliskuuta 2022

Talviloma Vierumäellä

Päätin lähteä nauttimaan kevättalven päivistä vähän uusissa maisemessa. Vierumäki vaikutti sopivalta kohteelta. Otin isäntäväen ja Sipin mukaan, sillä minun mielestäni porukassa on mukavampi lomailla. Minä en olekaan aikaisemmin ollut varsinaisella talvilomalla, koska tämä on vasta minun toinen talveni.

Matkalla pysähdyimme mukavissa taukopaikoissa ja riehuimme liiat energiat pois, että jaksoimme taas matkustaa. Ei haitannut, vaikka meidän matkustustilassamme oli suksia, sillä ne oli kääritty mattoon.

Saimme kamalan ison mökin, mutta se ei haitannut, sillä kokoonnumme kuitenkin yleensä aina samaan huoneeseen. Olipahan ainakin tilaa köllötellä. Vierumäellä oli lunta vielä paksulti, mutta onneksi useimmissa paikoissa oli riittävä hankikanto meille neljällä tassulla kulkeville, ainakin aamuisin pakkasöiden jälkeen.


Harjujen harjalla ja lomassa kulkee kiva luontopolku. Sitä kävimme tutkimassa monta kertaa, päivällä auringonpaisteessa ja yöllä tähtien loisteessa.


Mökin edustalta oli pitkä rinne alas järvelle. Sipi löysi hangesta katkenneen hinausköyden pätkän. Siitä tuli heti meidän suosikkilelu, jota oli mukava riepottaa rinnettä ylös ja alas.


Järven jäällä saimme kulkea vapaana. Kuljimme mieluiten tallatuilla urilla, sillä polkujen ulkopuolella hanki upotti jonkin verran. Paksun hangen alla oli varmasti ainakin yhtä paksu jää.


Meillä oli Vierumäellä oikein rattoisat, reippaat ja rentouttavat lomapäivät. Sipi (kuvassa) ja minä lähetämme kaikille minun blogini lukijoille rakkaita terveisiä!

lauantai 12. maaliskuuta 2022

Retki Teijon kansallispuistoon

Kauniit kevätsäät jatkuvat ja on mahdotonta olla vain sisällä. Tänään menimme Teijon kansallispuistoon kavereiden kanssa. Retkellä mukana olivat Nipsu ja Kumu.

Aiemmin olemme käyneet Matildanjärvellä, tai siis Sipi on käynyt Villan kanssa. Minä olen vielä niin nuori, etten ole ehtinyt sinne. Joka tapauksessa tänään kiersimme Onnelannummen reitin. 


Aurinko porotti taivaalta ja meillä oli kevättä rinnassa. Kumu oli kasvanut viime näkemältä ja meillä oli hyvin paljon asiaa toisillemme. Minä ja Kumu räksytettiin kovaan ääneen ja härnäsimme toisiamme koko ajan. Leikkiä se tietysti vain oli. 
Nipsu pysytteli etäällä meistä, mutta Sipi koitti koko ajan saada minun huomion itselleen. Sipi ei pidä siitä, että leikin muiden kanssa. 


Polku kiemurteli metsässä ja järven rannassa ja välillä kävimme jäälläkin riehumassa ja syömässä keppejä.


Kumu ja Sipi ja minä jahtasimme toisiamme aivan hulluina, leikistä ei meinannut tulla loppua lainkaan.

Loppumatkasta Kumu väsähti, hänhän on vasta 10 kk vanha. Sipi ja minä riehuimme vielä pehmeässä lumessa aivan villeinä. Lopulta autolla olimme kuitenkin salaa tyytyväisiä, kun pääsimme lepäämään.

maanantai 7. maaliskuuta 2022

Jäällä Urpon ja Kärsän kanssa

Eilen oli ihana aurinkoinen kevätpäivä ja lähdimme ulkoilemaan Saloon. Sinne tulivat myös Urpo ja Kärsä! Olin aivan onneni kukkuloilla, kun Urpo tuli sinne. Hakeuduin hänen viereensä koko ajan. 

Menimme merenjäälle kävelemään ja saimme olla vapaina. Siellä oli juuri ajellut mönkijä, joten isäntäväki uskalsi tulla meidän kanssa sinne. Juoksimme kauheasti edestakaisin ja jahtasimme toisiamme. Se oli aivan hauskaa! 

Lopuksi jouduimme taas valokuvaan rannassa. 

tiistai 1. maaliskuuta 2022

Hangossa hävinnyt kaulapanta

Kävimme viikonloppuna Hangossa Manner-Suomen eteläisimmässä kärjessä. Tässä kuvassa näette kaulapantani viimeistä kertaa. 

Kävi nimittäin sellainen juttu, että isäntäväki päästi meidät hetkeksi remmistä irti leikkimään, ja juuri sillä hetkellä bongasimme rusakon. Lähdimme tietysti sen perään ja minun karkuretkeni kesti vähän pidempään kuin Sipin. Tulin takaisin heti kun ehdin, mutta olin hukannut matkalla kaulapannan. 

Se panta hiukan harmitti, mutta enemmän emäntää huoletti se, että kun tulin takaisin niin pissassani oli verta. Ihmiset tietysti luulivat, että olen loukannut jonkun sisäelimen tai jotain, mutta koska käyttäydyin muuten ihan normaalisti eikä minulla ollut mitään kipuja, he eivät lähteneet sentään viemään minua eläinlääkärille.

Emäntä soitti kasvattajalleni, joka kertoi, että joskus jos koirat juoksevat itsensä maitohapoille, voi käydä niin että pissassa on verta. Minä palauduin juoksulenkistä nopeasti eikä verta tullut kuin yhden kerran, joten ei ole mitään hätää. Minä olen täysin kunnossa jo. 

Harmi vaan sitä pantaa; se oli Villan vanha 9-vuotislahjapanta