sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Treenejä

Pääsimme tänään taas treenaamaan valkkariporukassa. Kaikki muut matkustivat tällä kertaa meidän luokse Turkuun ja me vain kävelimme treenikentälle.
Minä harjoittelin alokasluokan hyppyä ja liikkeestä seisomista (edelleen...) ja Sipi opetteli ihan perusjuttuja, kuten seuraamista ja paikallaoloa. Minäkin olin ryhmäpaikallaolossa, ja isäntä vähän unohti vapauttaa minut, kun sillä soi puhelin. Minun paikallaolostani tuli siis noin kolme kertaa pidempi kuin muiden. Mutta se ei haitannut, olen niin taitava.
Treenien jälkeen kävimme Koivuluodossa kävelemässä yhdessä. Olipa aika kova meteli, kun noin 10 valkkaria lähti yhtä aikaa lenkkeilemään. Osa vielä odotti autossa ja pääsi toisessa erässä jaloittelemaan. Tapasin äitini Minton ja minun oli aivan pakko käydä maahan selälleni ja alistua kunnolla. Siihen tuli sitten muitakin ja Sipi hieman ihmetteli, että mikä minulla on hätänä kun olen joukon keskellä ihan alistuneena. Pääsin onneksi nopeasti jalkeille ja jatkoin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kävelylenkin jälkeen menimme kotiin ja isäntäväki tarjosi ihmisille kahvia. Minä ja Sipi oltiin niin poikki, että vain makasimme pöydän alla hiirenhiljaa.

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Talvilomatunnelmia

Terveisiä talvilomalta Rukalta!

Tällaisessa mökissä asumme tämän viikon. Kevätaurinko on jo sulattanut hanget mökin edestä ja terassilla on mukavan lämmintä.

Minä otin itselleni oikeuden mennä sohvalle, kuten minulla on lomalla yleensä tapana. Isäntäväki ei hennonnut kieltää minua - sen sijaan he laittoivat pyyhkeen sohvan suojaksi. Kotonahan emme koskaan saa mennä sohvalle edes puolella tassulla, mutta lomat ovat erikseen. Sipi ei toistaiseksi ole uskaltanut kokeilla sohvaa.

Tänä aamuna oli hankikanto! Se mahdollistaa lempiharrastuksemme eli painimisen paljon laajemmalla alueella kuin lumen ollessa sohjoista ja pehmeää.

Sipi pääsi myös kokeilemaan vetovaljaita ja vetikin isäntäväkeä sekä suksilla että potkukelkalla. Sipi taitaa tykätä vetämisestä. Minä myös kokeilin sitä nuoruudessani, mutta se ei oikein ollut mun juttu.

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Silakkasuu

Tänään kun palasimme mökiltä isäntä osti pussillisen silakkaa. Myöhemmin kotona, kun isäntä perkasi silakoita, hän antoi Sipille ja minulle yhden silakanpuolikkaan maistiaisiksi. Mutta kas kummaa: Sipi, joka yleisesti tunnetaan valtavasta ruokahalustaan, ei halunnutkaan syödä raakaa silakkaa. Sipi ei edes suostunut ottamaan kalaa suuhunsa! Sen sijaan minä, joka puolestani olen aiemmin kunnostaunut nirsoilun jalossa taidossa, päätin pienen harkinnan jälkeen syödä molempien silakka-annokset, niin että maiskutus vain kävi. Hengitykseni tuoksahti loppupäivän ajan ehkä hieman tavanomaistakin kalaisammalta ja ilmeeni olivat vähän muikkumaisemmat. Mutta pääsinpä yllättämään kaikki olemalla avoin uusille makuelämyksille!

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Jännittävä aamulenkki

Tänä aamuna näimme aamulenkillä hirven, ihan läheltä! Minä juoksin heti hirven luo sitä tervehtimään, mutta hirvi lähtikin löntystelemään toiseen suuntaan. En viitsinyt lähteä seuraamaan hirveä, sillä isäntä kutsui minua kovaäänisesti. Sipi oli onneksi kytkettynä, sillä Sipillä menee korvat melkein aina lukkoon hirvien, peurojen, jänisten, supikoirien ja muiden metsänelävien näköpiirissä. Metsässä näkyi myös paljon ihan tuoreita peuranjälkiä, sillä yöllä oli tullut ohut kerros lunta.



Jännittävästä aamulenkistä huolimatta jaksoimme istua nätisti terassilla aamupalaa odottamassa. Terassin lumikerrokseen jäi hauskat pyllynjäljet niille paikoille, joissa istuimme ja makasimme ruokaa odottamassa. Sipin pyllynjälki on oikealla, se on se isompi.