Hyvää joulua!

Tämän joulun vietämme siis ulkomailla ensimmäistä kertaa elämässämme.

Osaakohan joulupukki reitin tänne Hampuriin? Tonttuja ei ole vielä kovin montaa näkynyt, vaikka pidämme tarkkaa vahtia - yleensä vuorotellen, mutta tarpeen vaatiessa myös parivartiossa.

Isäntäväki paistoi jouluruuaksi hanhen. Sen mukana tuli sisälmyksiä, jotka he kypsensivät meille nappuloiden kanssa syötäväksi. Raakana hanhenmaksa ei kelvannut meille kummallekaan. Joillekin se on kuulemma suurinta herkkua, mutta tuskin se heillekään raakana maistuu.

Joululahjaksi saimme kunnon luut. Niissä riittää kaluamista moneksi illaksi. Sipi aluksi vähän jännitti omansa aloittamista, mutta hän on oikeastaan minua tehokkaampi järsijä kun vauhtiin pääsee. (Minulla on jo vähän kuluneet hampaat.) Taustalla näkyy olohuoneeseen tuotu kuusi, jota kuulemma ei saa käyttää sisävessana.

P.S.: Joulu on paikallisella kielellä kuulemma Weihnachten tai jotain sinnepäin. Saksanopintomme ovat vasta alkuvaiheessa, mutta onneksi koirat täälläpäin tuntuvat ymmärtävän myös suomea.

Berliinin-vierailu

Tulimme juuri kotiin Berliinistä. Kävimme uuden kotimaamme pääkaupungissa vähän tuulettumassa ja näyttäytymässä. Hotellihuone oli oikein mukava ja sängyt lämpimät ja pehmeät. Ulkona oli aika kuraista, mikä näkyi ikävästi hotellihuoneen valkoisilla lakanoilla kun tulimme lenkiltä.

Isäntäväki kävi jossain juhlissa eilen illalla, mutta pääsimme ajoissa käymään iltalenkillä ja sen jälkeen nukkumaan. Illalla kävelimme eläintarhan lähellä ja kuuntelimme tarkkaan, kun villieläimet huutelivat toisilleen häkeistään. En ollut koskaan kuullut sellaisia ääniä ennen.

Tänään lähdimme tutkimaan Tiergartenia. Kävimme katsomassa Siegessäulen ja Schloss Bellevuen. Näimme myös Brandenburger Torin vähän kauempaa. 

Poseeraus Schloss Bellevuen edustalla.

Poseeraus Siegessäulen edustalla.

Niin, ja tietenkin saimme hotellissa nukkua ihmisten kanssa samassa sängyssä, kuten aina. (Mutta kotona ei koskaan.)

Oli aika virkistävä ja sivistävä reissu! 

Nirppis

Tänään tapahtui jotain todella erikoista. Sipi jätti aamuruuan syömättä.
Homma meni näin: Sipi on saanut täällä Saksassa uutta ruokaa, koska sitä aiempaa merkkiä ei saa täältä. Uudet nappulat on tosi isoja, sellaisia isännän peukalonpään kokoisia, ja ne eivät oikein pehmene, vaikka niitä kuinka liottaisi vedessä. Mehän olemme aina syöneet pehmitettyjä nappuloita, koska varsinkin Sipi on niin kauhea ahmatti (yleensä) että pehmeitä nappuloita on helpompi syödä.
Aamulla kun tulimme aamukävelyltä, oli nappuloiden joukossa kananmunankuori. Sehän on ihan hyvää ja minä ainakin syön sen mielellään, toki vasta lopuksi kun varsinainen ruoka on syöty.
Sipin mielestä se, että ruokakuppiin oli laitettu kananmunankuori, oli aivan kamalaa. Ensin hän ei suostunut syömään ollenkaan, sitten hän heitti munankuoren lattialle ja koitti syödä nappuloita pelkästään. No, sekin osoittautui haasteelliseksi ja lopulta hän jätti melkein koko ruuan syömättä.

Asiaa ei ehkä varsinaisesti auttanut se, että minä tuijottelin pienen matkan päässä ja yritin päästä apajille. Koko tilanne oli aivan omituinen, koska yleensä syömme sulassa sovussa ja jos jollekin tulee stressi, niin minulle.
Isäntäväki jo luuli, että Sipillä oli joku vatsaongelma. Harmiksemme jouduimme olemaan monta monta monta tuntia yksin kotona tänään (se tuntui todella monelle tunnille, vaikka oikeasti meni kuulemma vain noin 5 tuntia). Emäntä luuli, että kotona varmaan odottaa haiseva yllätys. Onneksi mitään hätää ei ollut ja Sipin vatsakin voi ihan normaalisti.
Iltaruuan Sipi söi normaalisti. Tällä kertaa kukaan ei yrittänyt syöttää meille kananmunankuoria.