Sipin lemmenloma

Tänä aamuna isäntä lähti Sipin kanssa jonnekin koko päiväksi. Jälkeenpäin sain kuulla, että Sipi oli ollut melkein koko päivän autossa. Isäntä oli ajanut Hollantiin, ja perillä ei oltu pysähdytty kuin tapaamaan erästä hyvin komeaa valkoistapaimenkoiraa. Se oli kookas ja pitkäturkkinen, ja sen nimi oli Torec. Koska Sipillä oli juoksuaika, ja vieläpä juuri ne tietyt, parhaimmat päivät menossa, niin siinä kävikin sitten niin kuin luonto määrää. Hollanninmatka olikin lemmenloma! Sipi ei ollut ensin meinannut antaa Torecin saada tahtoaan läpi, mutta paikalla oli ihmisiä, jotka opastivat Sipille oikean menettelytavan. Koko toimitus kesti tutustumisineen kaikkineen vain reilun tunnin, eikä se sitten ollutkaan Sipille niin suuri järkytys kuin aluksi näytti. Illalla kotiin palattuaan sekä Sipi että isäntä olivat varsin uupuneita, sekä pitkästä ajomatkasta että uudesta kokemuksesta. Sipi kyllä kertoi minulle hyvin yksityiskohtaisesti kaiken mitä hänen lyhyellä lemmenlomallaan oli tapahtunut, mutta en voi kertoa sitä tässä, sillä blogiani lukevat myös eräät nokkelat pennut, ja sellaiset jutut sopivat vain aikuisille koirille.