Menomatkalla kävimme ensin Lahdessa, jonne tuli paljon ihmisiä. Ilmassa tuoksui kahvi ja kakku. Tapasimme pikaisesti myös Miska-koiran, josta olemmekin kuulleet paljon juttuja.
Kun pääsimme Vierumäelle, minä päätin ensitöikseni ottaa torkut.
Sipi ei malttanut nukkua, vaan keräsi lähelleen leluja ja ryhtyi vartioimaan niitä.
Herättyäni hauskuutin emäntää tekemällä hassuja ilmeitä.
Yöllä Sipi hiipi isäntäväen makuuhuoneeseen, vaikka se on kiellettyä. No, mikäs minä olen tuomitsemaan, kun itse menin ilman lupaa sohvalle. Jäimme molemmat kiinni tekosistamme, ja olimme noloina. Aina kannattaa kuitenkin yrittää.
Seuraavana päivänä mökille saapuivat Urpo ja Kärsä. Lähdimme käymään luontopolulla. Ihmiset tekivät nuotion ja paistoivat makkaraa. Saimme mekin onneksi pienet makkaranpalaset.
Sipiä nauratti vaan.
Urpo ja Kärsä haistelivat ilmassa leijuvia hyviä ruokien tuoksuja.
Minä en jaksanut enää vahtia, joten päivystysvuoro siirtyi Sipille.
Urpo oli sitä mieltä, että makkaraa on ehdottomasti saatava lisää.
Nuotio alkoi hiipua ja oli aika lähteä takaisin mökille.
Seuraavana päivänä ulkoilimme paljon. Sää oli sateinen, mutta ei se meitä haitannut. Minä kävin jopa uimassa, kun isäntä heitti veteen kepin. Vesi oli aika lämmintä. Tai siis en ehtinyt tunnustella, ajattelin vaan sitä keppiä.
Viimeisenä iltana isäntäväki heltyi ja päästi minut sohvalle. Voi että, he eivät tajunneet, että olin nukkunut siinä joka yö. Tein oloni heti mukavaksi hyvin tottuneesti.
Aamulla ennen lähtöä Sipikin tuli sohvalle kokeilemaan, miltä se tuntuu. Hyvin mahduimme siihen kahdestaan, vaikka kyllä minä meinasin lähteä kun näin että Sipi lähestyy.
Sinusta voisi tulla ihan hyvä korvasieni koira. Seurasit mielenkiinnolla, kun löysimme muutamia iltalenkillä. Mitä luulet??
VastaaPoistaEnpä tiedä sienihommista. Minä luulin että te etsitte keppejä!
VastaaPoista