Kävimme viime viikolla Elben rannassa uimassa. Rannalla oli paljon ihmisiä viettämässä aikaa, vaikka oli jo ilta ja aurinko oli laskemassa. Ensin me hieman mietimme, onko sopivaa viedä koiria hiekkarannalle, mutta siellähän oli muitakin koirakavereita! Kaikki uivat ja juoksentelivat vapaana ja meitäkin tuli muutama moikkaamaan. Aluksi me tietysti näön vuoksi hieman kovistelimme, mutta täällä koirat ovat aika rentoja ja tottuneet kulkemaan vapaana ja tapaamaan vieraita koiria. Niinpä nämä kohtaamiset ovat sujuneet hyvin, ja nykyään mekin tervehdimme muita ihan asiallisesti ilman erityistä draamaa. Yleensä pääsemme vapaaksi kun toinen koira tulee vastaan, ellemme ole jo vapaana. Täällähän lähes kaikki koirat kulkevat ilman remmiä, eikä siinä ole mitään ihmeellistä.
Meidän uudet lenkkipolut ovat aika paljon urbaanimmat kuin aiemmin. Kotiovelta pääsemme pienee puistoon, jossa asuu suuri kaniyhteisö. Sipillä on suuria vaikeuksia tottua kaneihin, ja olen minäkin niitä vähän kytännyt. Niitä on niin paljon, että iltaisin saattaa nähdä kerralla 10 ihan lähellä.
Kun mennään autolla vähän kauemmas, pääsemme joko Volksparkiin, Blankenesen tai Rissenin metsiin. On tietysti paljon muitakin vaihtoehtoja, mutta emme ole vielä ehtineet kartoittaa niitä.
Blankenesen rannalle kuljetaan kapeita katuja pitkin, jollaisia minä en ole koskaan ennen nähnyt. Ihan kuin sokkelossa.
Blankenesessä on myös kiva hiekkaranta, jossa saimme juosta vapaana vedessä ja rannassa. Tapasimme taas monta kivaa koirakaveria, eikä kukaan paheksunut vaikka juoksimme vapaana.
Tulimme poispäin Römischer Gartenin läpi, jossa tunsin vihdoin pääseväni arvoiseeni paikkaan. Minunlaiseni arvokkaan leidin pitäisi aina kävellä vain tällaisissa puistoissa, jossa puut ja pensaat on leikattu kauniisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti