Lähdin mukaan seuraneidiksi autoilemaan. Perillä emäntä otti vain Sipin autosta mukaansa ja minä jäin odottelemaan. Lääkärissä Sipille oli annettu suoraan suoneen jotain outoa ainetta, jonka vuoksi hän simahti samantien. Emäntä allekirjoitti jotain papereita ja sitten Sipiä jo kärrättiin leikkaussaliin.
Minä lähdin sillä välin emännän kanssa tutkimaan uusia seutuja. Ilma oli mitä keväisin ja meistä oli ihan kiva ulkoilla.
Lopulta istuimme puistonpenkille odottamaan puhelua eläinhoitajalta. Kun puhelin sitten soi, minä hyppäsin takaisin autoon ja emäntä meni Sipin luokse. Se oli vielä vähän unessa ja hyvin sekava.
Sipin päässä oli kuonokoppa, jottei hän herätessään vahingossa (tai tahallaan) repisi vatsasta tikkejä irti. Kun Sipi oli herännyt enemmän, otettiin kuonokoppa pois ja myös etutassussa ollut kanyyli.
Lääkäri kertoi, että leikkaus oli mennyt suunnitelmien mukaisesti eli ihan hyvin. Munasarjat poistetiin tähystysleikkauksessa.
Sipi tuli autoon ja ajoimme kotiin. Hänen päällään oli hassu potkupuku, jottei hän pääsisi nuolemaan haavoja.
Koko ilta meni vähän tokkuraisissa merkeissä. Minä onneksi pääsin isännän kanssa pidemmälle päivälenkille, mutta Sipi kävi vain ihan pikkuruisen lenkin eikä edes tehnyt tarpeitaan ennen kuin vasta illalla vähän ennen nukkumaanmenoa.
Tänään Sipi on syönyt hyvällä ruokahalulla ja juonut vettäkin. Lääkkeeksi hän sai antibiootit, mutta ei kipulääkettä. Kipulääke olisi varmaan ollut tarpeen, sillä Sipi on tosi vaisu tänään ja vaikuttaa kipeälle. Toivotaan että tilanne helpottaa pian. Tähystysleikkauksesta toipumisen pitäisi ainakin olla nopeampaa kuin avoleikkauksesta. Minullahan toipuminen kesti tavattoman kauan, kun menetin niin paljon verta leikkauksessa. Onneksi siitä on jo monta vuotta eikä sitä tarvitse enää muistella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti