Viime viikonloppuna olimme taas hoidossa, koska isäntäväki oli reissussa emmekä päässeet mukaan.
Hoitopaikka oli sama tuttu, jossa olimme kerran aikaisemminkin. Silloin kaikki meni hienosti, mutta tällä kertaa oli vähän vaikeampaa.
Minä olin todella väsynyt koko viikonlopun. Oli lämmin ilma, mikä jo sinänsä aina väsyttää minua, mutta lisäksi minusta tuntui raskaalle jaksaa hoitopaikan omaa koiraa Kätheä. Minusta se oli aika ärsyttävä, enkä olisi jaksanut sen energiaa.
Kerran, kun olimme nukkumassa kaikki olohuoneessa, Käthe käänsi kylkeä niin että sen jalat hipaisivat minun jalkojani. Minä säpähdin täydestä unesta. Suutahdin, ja annoin suuttumuksen myös näkyä.
Tilanne oli kuitenkin nopeasti ohi, sillä nuoremmat koirat osaavat onneksi kunnioittaa minua. Hetken päästä jo nukuimme taas vierekkäin, ja kaikki oli hyvin.
Toinen pieni välikohtaus sattui, kun olimme ulkona lenkillä. Leikimme ensin Sipin kanssa hieman, ja sen jälkeen Käthe ajatteli, että hänkin kokeilisi leikkiä minun kanssani. Minusta se oli todella huono idea ja annoin vähän palautetta.
Tästäkin selvittiin ihan hienosti ja sen jälkeen meillä ei ollut enää mitään epäselvyyksiä välillämme. Pidimme sopivaa välimatkaa toisimme ja kaikki meni hyvin. Kävimme yhdessä uimassakin ilman mitään selkkauksia.
Sipi ja Käthe tulivat erinomaisesti keskenään toimeen ja tekivät yhdessä kaikkea hauskaa, kuten nuuhkivat tienpenkkoja ja juoksentelivat kahdestaan.
Minä olin hyvin väsynyt tämän raskaan viikonlopun jälkeen ja nukuin pari seuraavaa vuorokautta kuin tukki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti