Heti saavuttuamme lähdimme katsastamaan ison rakoluolan. Sinne oli melko vaikea kulkea, mutta selvisimme hienosti melkein loppuun asti. Meinasimme ensin kävellä luolan läpi, mutta sitten maasto osoittautui niin vaikeaksi, ettemme me koirat olisi siitä millään selvinneet.
Rotkon seinät olivat todella korkeat, jopa 20 metriä.
En tiennyt, mihin suuntaan olemme menossa. Päivänvalo valaisi rotkon pohjaa juuri ja juuri.
Ylhäällä kallion päällä oli myös hienot näkymät! Sipi esittää kansallisromanttista hahmoa tässä maisemassa.
Nipsu oli myös mukana retkellä. Hän on oppinut poseeraamaan.
Mekin olemme tietenkin erittäin hyviä valokuvamalleja.
Kun tulimme takaisin alas, olin helpottunut. Ei tarvinnut enää katsoa jokaista askelta niin tarkkaan.
Korkeat kalliot ja kiva retki!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti