Joulu on juhlittu ja voin vihdoin huokaista helpotuksesta. Tänä vuonna me juhlimme samalla porukalla kuin viime vuonna. Minä olin vielä stressaantuneempi kuin vuosi sitten. Jotenkin se meteli ja ihmispaljous kävi minun hermoilleni, joten päätin vetäytyä kodinhoitohuoneen perälle omaan rauhaan. Vietinkin siellä lähes koko joulun ihan yksin. Ihmiset olivat minusta aika huolissaan, mutta minä olin vaan iloinen että keksin rauhallisen paikan, jossa kukaan ei häirinnyt minua.
Miska-koiran kanssa meni ihan kivasti alun jälkeen. Ensimmäisenä iltana Miska nimittäin päätti kokeilla, voisiko hän hypätä minun selkääni! No, hän yritti kerran ja minä annoin niin tiukkaa palautetta, ettei tarvinnut kokeilla enää toista kertaa. Meidän välit ovat viileän asialliset.
Tapaninpäivänä lähdimme porukalla Kervan laavulle. Minä en välittänyt sielläkään muiden seurasta, vaan vetäydyin kauemmas omiin oloihini. Se sai ihmiset taas huolestuneiksi.
Mutta illalla, kun kaikki olivat lähteneet koteihinsa ja meillä oli huonekalut taas normaalissa järjestyksessä, minä muutin kodinhoitohuoneesta takaisin muiden seuraan ja kaikki oli ihan hyvin taas.
Kävimme vielä iltakävelyllä belgialaisten kavereidemme kanssa. Ne olivat kasvaneet viime vuodesta, mutta olivat mielestäni vieläkin ihan pentuja.
Nyt joulu on ohi ja voin elää taas normaalia rauhallista elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti